sunnuntai 19. syyskuuta 2010

puoliksi käytetyistä vaatteista

Valvoin viime yönä liian pitkään uuden innostukseni post-crossingin (mitä se on suomeksi?!) parissa. Etanapostin saaminen on niin kovin mukavaa, ja kyllähän meidän postiluukku kolisee joka päivä, mutta kovin henkilökohtaista se posti ei ole. Niinpä innostuin tästä korttitsydemistä kovin. Laitoin ensimmäiset viisi korttia postiin tällä viikolla: Saksaan, Hollantiin, Puolaan, Jenkkeihin ja Suomeen. Saa nähdä miten kauan menee, että saan ensimmäiset korttini.

Niille, jotka eivät tunne ideaa: sivuille rekisteröidytään, luodaan lyhyt profiili (ihan mitä haluaa itsestään kertoa, yleensä ehkä se, että millaisia kortteja haluaa vastaanottaa) ja annetaan ohjelmalle osoite. Sitten pyydetään ohjelmalta osoitetta: alkuvaiheessa minun lähettämiäni kortteja saa olla matkalla yhtä aikaa viisi kappaletta. Jokaiseen korttiin pitää myös laittaa erityinen koodi, jonka kortin vastaanottaja kirjaa sivustolle, jolloin saan taas lähettää yhden kortin lisää. Ja luonnollisesti jokaista lähettämääni korttia kohden osoite arpoo minun osoitteeni jollekulle, toivottavasti toiselle puolelle maailmaa. :D

Silloin tällöin olen lukaissut Vihreät vaatteet -blogia ja nyt jäin miettimään siinä ollutta kuuden vaatteen kuukausi -haastetta. Siinä siis ko. vaatesuunnittelija/bloggaaja pitää koko syyskuun vain kuutta eri vaatetta. Hän on poislukenut ulkovaatteet, alusvaatteet ja urheiluvaatteet. Eli valinnut kuusi eri mekontapaista, joita käyttää koko kuukauden.

Minä en suinkaan alkanut miettiä, että mitä vaatteita minä käyttäisin kuukauden ajan. Miihahousut, miihapaita ja yökkäri. Niiden lisäksi jäisi enää kolme vaatetta enkä haluaisi esiintyä niissä koko kuukautta. Vaan aloin miettiä niiden vaatteiden pesemistä. Meillä nimittäin pestään paljon pyykkiä. Siitä on taidettu mainitakin, että meillä on aina pyykkikone päällä. Eli jos käyttäisin vain kuutta vaatetta, niin pitäisi pestä hyvin tyhjiä koneellisia (tai sitten käsin).

Ehkä voisimme tosiaan vähän miettiä noita vaatteiden pesemistä.

Urkkavaatteille pyrin tekemään niin, että huuhtelen paidat ja liivit samantien nopeasti käsin, ettei niitä tarvitsisi pestä jokaisen tunnin käytön jälkeen (mutta teen sitäkin). Minulla on sellainen tapa, että jos otan sukat jalasta, niin en laita niitä enää takaisin jalkaan (tosin ei koske villasukkia). Tiedän, että se on joskus typerää, sillä heitän pyykkikoriin jopa tunnin jalassa olleet sukat. Lähimpänä ihoa ollut paita menee heti pesuun, kun otan sen pois päältä (tosin joskus nukun se päällä, mikä illalla viimeisenä jää päälle). Pyyhkeitä kuluu viikottain aika paljon. Lakanoiden vaihtoväliä olen tietoisesti pidentänyt, vaikka joskus mietinkin, että puhtaat lakanat ovat niin kiva juttu, että voisi pujahtaa niihin vaikka joka päivä. Farkkuja ja miihahousuja käytän useamman päivän.

Tosin tuo kuusi vaatetta/kuukausi olisi siitä hyvä, että ei ainakaan lojuisi joka paikka noita puoliksi käytettyjä vaatteita. Meidän kotiimme ei ole oikein löytynyt sellaista sopivaa soppea sellaisille vaatteille (vaatehuone on armottoman pieni tai armottoman täynnä kaikkea muuta rojua ja eteisessä ei ole edes kaappia, hyllyjä) ja niinpä niitä lojuu kaikkialla: treenivaatteita saunassa, kylppärissä joka koukussa ja jopa parvekkeella.

Nyt kun kävin vähän kiertelemässä ja katselemassa noita vaatteita, niin melkein tuskastuttaa. Tähän kotiin tulee tulevan viikon aikana uusi vaatetanko johonkin, vaikka sitten minun pitäisi laajentaa kotiamme naapurin puolelle! Vasta pari päivää sitten juttelimme miehen kanssa, että sitten kun meillä on oma talo, niin siinä on molemmille omat isot vaatehuoneet. Ja ehkä vielä haiseville urkkavaatteille oma huone!

Jos jollakulla on vinkkejä tähän asiaan, niin vastaanotetaan mielellään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos, kun ilahdutat minua viestilläsi. Pienikin merkintä tuo ison ilon.