sunnuntai 18. joulukuuta 2011

Kaksi päivää Tukholmassa

Olimme ystäväni kanssa Tukholmassa yhdistetyllä taide-, hampurilais- ja shoppailumatkalla. Oli oikein onnistunut matka. Keskiviikkoillaksi menin ystäväni luokse Lahden kupeeseen (tapasin siellä totisen pienen pojan) ja torstaina lensimme Tukholmaan. Jätimme tavarat hotelliin ja hoidimme Double Whopperin alta pois ensimmäisenä.

Sitten kävelimme kaupungin halki Moderna Museetiin, jossa oli siis esillä Turnerin, Monetin ja Twomblyn teoksia. 1800-luku on suosikkivuosisatani maalaustaiteessa. Turner ja Monet ovat kumpikin vanhoja tuttuja, mutta ainahan niitä mielellään katselee. Etenkin Turnerin töitä jaksaa ihmetellä kerta toisensa jälkeen: ensin on vain tunnelma, uskomaton taito kuvata valoja ja sitten ihmettelee, että miten en muka ensin huomannutkaan, että tuossahan makaa mies ilman paitaa! Twomblystä en sano mitään. Samalla reissulla näimme piparitaloja Arkkitehtuurimuseossa, samassa rakennuksessa.

Joulu näkyi Tukholmassa joulutoreilla, jouluvaloina (matkatoverini mukaan Tukholman valot voittivat kaikki Suomen jouluvalot noin kuusi-nolla) ja tietenkin kaupoissa. Yritin etsiä askartelukauppoja huonolla menestyksellä. Vanhassa kaupungissa kävin Ljunggrens Pappershandel -nimisessä, suloisessa paperikaupassa, mutta ei siellä ollut minulle mitään ostettavaa. Scrapparazzi-nimistä kauppaa ei löydetty, mutta siihen oli syynsä. Olin etukäteen katsellut, että missäpäin ehdimme käydä ja olin ajatellut, että tuon kaupan suunnalla ei ehditä käydä. En ollut kirjoittanut tarkkaa osoitetta ylös, oli vain kartalla summittainen pallura. Skapa Hobbyn ohitse käveltiin, mutta se on lopettamassa ja oli perjantaina suljettu. Hyllyt olivat jo tyhjännäköisiä, mutta kaikki olisi ollut hirvittävässä halvennuksessa. Viimeiseksi jätin ison Panduron, joka on toki tuttu nimi ja ajattelin, että sieltä nyt löytyy jotain peruskivaa. Oli todella suuri pettymys; kortti-, paperi- ja leimailuaskarteluun oli tarjolla vähemmän juttuja kuin perustiimarissa. Ostin yhden avainleimasimen, kimalleliimaa, kukkia ja ruskeita korttipohjia, ihan vain siksi, että olisin jotain ostanut. Hintatason mittarina voin käyttää vaikkapa Distress Inkin musteita, jotka maksoivat 69 kruunua (eli 7,64 euroa). (DI:n musteet maksavat siis Sinellissä 5,90, jossain askartelukaupoissa jopa 6,90; mutta minä tilaan ne Jenkeistä yleensä noin kolme-neljä euroa postareineen.)

Listalla olisi ollut vielä Helens present och papper sekä Pyssloteket, joka kumpainenkin olisivat varmasti olleet Panduroa parempia.

NK-tavaratalosta matkatoverini osti lapselleen vaatteita ja minä ihastelin lastenosaston suloisia, isoja peltileluja. Söderhallerna oli ehdottomasti paras kauppahalli, jossa käytiin. Ulkopäin näytti kulahtaneelta uimahallilta ja kun emme tienneet, että mikä se edes on, niin melkein ei menty edes sisään. Sisältä oli todella siisti, uusittu, mutta tunnelmallinen kauppahalli. Yläkerrassa oli vielä englantikauppa, josta toin Hula Hoopseja tuliaisiksi! Muut tuliaiseni olivatkin aika suklaapainotteisia.

Söimme hyvin. Central hotelin aamiainen oli hyvä, hotellin lähellä illallistettiin mukiinmenevässä ravintolassa pastaa (tosin erään naapuripöydän tapakset näyttivät paremmilta) ja hyviksiä syötiin monessa paikassa.

Matkan tympein osuus oli vastassa lentokentällä. Iltapäivällä oli ollut sähkökatko ja lennot vähän myöhässä. Yksi lento oli sitten vähän enemmänkin myöhässä, ja meidän lento lennettiin lopulta illan viimeisenä lentona reilut neljä tuntia myöhässä. Myöhästyimme tietenkin suunnitelluista busseista. Kun kone rullaili kentällä ja tajusimme, että meidän pitää mennä vielä bussilla terminaaliin, kello oli 18 minuuttia vaille kaksi. Bussi läksi terminaalimme edestä viittä vaille kaksi. Onneksi emme laittaneet mitään ruumaan ja kun pistettiin vähän juoksuksi, niin ehdimme kuin ehdimmekin bussiin. Seuraavaa olisikin pitänyt odottaa reilut 2,5 tuntia.

Matkalla mietimme, miten tylsä juttu nykyään on se, että kaikkea saa nykyään kaikkialta. Lapsena laivalla käyminenkin oli suuri juttu, kun Tobleronea ja vadelmaveneitä ei saanut Suomesta. Nyt Helsingissä ja Tukholmassa on pitkä liuta samoja kauppoja, Prahassa ei voinut välillä kauppojen nimikylttien perusteella tietää, onko Lontoossa vai missä. Harmi.

Ja tässä sama kuvin, jos et jaksanut lukea sepustusta! (Suosittelen klikkaamaan kuvat isommiksi, niin näetkin jotain.)














tiistai 13. joulukuuta 2011

Hampurilainen

Ainiin. Teimme sunnuntaina hampurilaisia. JÄRKYTTÄVÄN hyviä.

Lyhyitä huomioita

- Köyhien asemaa parannetaan monin tavoin ensi vuoden alusta. Yksinhuoltajasiskoni sai tänään ilmoituksen melkoisen suuresta vuokrankorotuksesta. Että suututtaa.
- Työkaveri muistutteli eräästä projektista, johon osallistuin vähän aikaa sitten. Tulkoon siitä oma postauksensa, kun aika antaa periksi.
- Huomenna on tämän syksyn viimeinen tentti. Vähän pelkään, että toksikologia uusitaan ensi vuonna.
- Olen torstain ja perjantain Tukholmassa, ihanaa!
- Areena ei jumikaan kaikilla. Onko joku ratkaissut mysteerin, mistä pätkiminen johtuu (ei nettiyhdeyden nopeudesta ainakaan)? Meillä kun jumii kutakuinkin aina (äsköisellä yrityksellä heti 9 ja 20 sekunnin kohdalla).
- Mikä puhelin kestäisi vähintään viisi vuotta sekoilematta?

lauantai 10. joulukuuta 2011

Intohimoa


Skräppäysurani on siis alkanut, ja aion heti lähteä ottamaan oppia parhailta. Tässä ihan vieressä, Laukaassa, järjestetään Intohimona skräppäys -tapahtuma huhtikuussa. Ilmoittauduin mukaan molemmiksi päiviksi ja lisäksi yhdelle kursseista: "For the love of masking". Siellä sitä sitten opitaan erilaisia maskaustekniikoita. Kivakiva! Tapahtumaan voi tulla myös piipahtamaan katselijan roolissa, jos ei halua pöytää ottaa.


lauantai 3. joulukuuta 2011

Vauvan lapaset

Olemme menossa tänään katsomaan serkkuni vauvaa. Eilen tuli mieleen, että mitähän veisi vauvalle tuliaisena ja kaivelin ruosteenpunaista (vai mikä tuo väri nyt onkaan) lankaa. Katsoin kaksi jaksoa Planeettamme Maata ja neuloin kaksi pientä lapasta. Jouduin tosin soittamaan kaksi puhelua ja tarkentamaan vauvan käden kokoa. Hankala muuttaa älyttömän pieni senteiksi.


Lisäyksenä vielä kuva "pakettikortista". Pitäis tehdä paljon juttuja käsin, niin voisi käyttää noita ihania leimoja!


Joulukalenteri

Joulu tulla jollottaa. Sain Outilta hauskan joulukalenterin. Iloinen ja jouluinen laatikko, josta otetaan joka aamu silmät kiinni ylläri: teepussi. Tänään oli perus earl grey -aamu. Sellaisista pidän!


PS. Ärsyttää tämä pimeys. Olen siirtynyt kylpyhuoneeseen kuvaamaan, kun muualla ei oikein ole tasoja sopivan valon alla.

maanantai 28. marraskuuta 2011

Lontoon nähtävyyksiä

Tein vielä toisenkin skräppisivun. Tällä kertaa kaksi överin sinistä kuvaa Lontoon maamerkeistä.

Minä skräppäsin!

Olen monesti haaveillut, että kokeilisin skräppäystä. Olen nähnyt toinen toistaan hienompia sivuja ja ajatellut, että kunhan vaan ehdin, niin kokeilen. Teinhän minialbumin mummolle kesällä synttärilahjaksi, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun kokeilin skräpätä jotain 12 tuuman paperille. Valkkasin pari kuvaa vuodelta 2006. Tytöt järkkäsivät minulle läksiäiset ennen Lontooseen lähtöäni.

Mitkä ovat ensimmäiset ajatukseni? Että vaikka 12 tuumaa on älyttömän paljon enemmän kuin viisi tai kuusi tuumaa (jonka kokoisia kortteja teen), niin tilahan on todella rajallinen, etenkin jos ottaa kaksi kuvaa ja noin isot kirjaimet. Muutaman sanan kirjoitin tuonne A day in my life -lappusen taakse.

Mutta olipa hurjan hauskaa. Eiköhän näitä tule lisää!

sunnuntai 27. marraskuuta 2011

Loistava viikonloppu

Hyviä ystäviä kylässä. Karpalo&valkosuklaa-keksejä. Joulusuklaita. Joulumyyjäiset. Elokuva ja sen äärellä herkkuvoileipiä grillistä erilaisilla täytteillä. Valkoisia neilikoita maljakossa. Askartelutapaaminen ja pari korttia kotona. Tulinen tomaattikeitto. Kunnolla haudutettu spelttipuuro. Monta senttiä lunta. Rakas mies. Mitäpä ihminen voi elämältään muuta toivoa?

perjantai 18. marraskuuta 2011

Muukalaisviha haisee!

Minua pistää vihaksi muukalaisviha ja rasismi. Nyt julkisesti irtisanoudun moisesta kuvottavasta ilmiöstä, joka on pahasti levinnyt koko Euroopan alueelle ja Suomeenkin.

En aio enää keskustella maahanmuutosta yhtenä kokonaisena massana. Minäkin olen maahanmuuttaja, jopa kahteen kertaan: ensin Englantiin ja sitten Suomeen. Olen kotoutunut tänne aika hyvin, kiitos kysymästä. Maahanmuuttaja tulee tänne töihin, opiskelemaan, kasvattamaan lapsia, kotiin, pakolaisena, huijattuna, maksamaan veroja, kuolemaan, väliaikaisesti ja niin edelleen. Heitä ei yhdistä mikään muu kuin se, että he ovat asuneet jossain muussakin maassa kuin Suomessa. Ainoa maahanmuuttopolitiikka mitä pitäisi olla, olisi kysymys siitä miten voidaan hyödyntää tässä kansainvälisessä maailmassa tätä hienoa voimavaraa! Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä!

Rasisti ei halua ulkomaalaisia Suomeen. Sinulla on oikeus naurettavaan, pelkoon ja mielikuvukseesi perustuvaan mielipiteeseesi. Minulla on oikeus olla sitä kuulematta. En halua kuulla sitä. Pidä se omana tietonasi. Jos haluat keskustella kriittisesti vaikkapa Suomen pakolaispolitiikasta, niin se sopii oikein hyvin. Voimme keskustella niin kauan, kunhan vaan keskustelu on sivistynyttä. Jos se ei ole sitä, voit mennä kotiisi yksin mutisemaan. Minua ei kiinnosta.

Timo Soini ei suostu kommentoimaan äärioikeistolaisia liikkeitä (esimerkiksi alla olevassa OBS:n ohjelmassa). Puolueella ei ole olevinaan mitään tekemistä niiden kanssa. Kuitenkin äärioikeiston kannattajat ja rasistit ovat äänestäneet perussuomalaisia juuri puolueen rasistisen linjan kanssa. Jos perussuomalaisilla ei oikeasti olisi mitään tekemistä rasismin kanssa, niin Soini sanoisi sen vakuuttavammin. Rasistit kansanedustajat erotettaisiin puolueista ja Soini kertoisi puolueen vastustavan rasismia niin pontevasti, että äänestäjätkin ymmärtäisivät. Ei Soini tyhmä ole, sen olen sanonut alusta lähtien. Eiköhän Soinin tavoite ole pitää perussuomalaiset pinnalla millä hyvänsä.

Eilen illalla tuli FST:ltä OBS. Kannattaa katsoa. Voin kertoa siitä kuvottavimman palan. Rasistiset puolueet ovat siis levinneet ympäri Euroopan, tilanne on erityisen huono Unkarissa. Paikallisen Jobbik-puolueen kansanedustajan mielestä Unkarin romaniongelmaan on oiva ratkaisu: otetaan romaniperheiltä lapset pois ja sijoitetaan he sisäoppilaitoksiin. Näin saataisiin katkaistua yhteys huonoon kulttuuriin. Yhteys 30-luvun työleiripuheisiin ei ole kovin kaukaa haettua.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Kortit karkasivat omaan blogiinsa

Tuumasta toimeen ja korteille syntyi oma yksinkertainen bloginsa. Tervemenoa Korttikoriin. Täällä jatketaan kaiken muun mahdollisen parissa.

Onko kauppa auki?

Että minä inhoan tätä ikuista rumbaa, kun ei tiedä, ovatko kaupat auki, mitkä kaupat ovat auki ja milloin kaupat ovat auki.

Sen olen jo oppinut, että kaksi lähintä Salea on joka päivä auki klo 23 asti (siis niinä päivinä, kun ovat auki). Sitä en siis tiedä, milloin nekin kaupat ovat kiinni.

Mietin, että olisin käynyt tänään Tiimarissa, mutta onneksi älysin alkaa tarkistella asiaa. Tiimarin tai Keljonkeskuksen sivuillahan ei tietenkään ole mitään mainintaa asiasta, että kaupat ovat kiinni. Mutta löysin onneksi uutisen, jossa tämä kerrottiin. Niin, onhan tänään isänpäivä, joten syytä pitääkin kaupat kiinni. (Mutta hetkinen, kaupathan ovat auki kuitenkin jouluaattona. Meidän perheessä se on kuitenkin vähän isompi juhla kuin isänpäivä.)

Silloin, kun muutin Jyväskylään, sattui joulun alla niin, että olin menossa sunnuntaina keskustaan vähän kaupoille. Silloinen kämppikseni totesi, että ihan turha juttu, ei siellä ole kaupat auki. Ja totta tosiaan, vain kourallinen kauppoja oli auki (esimerkiksi Suomalainen kirjakauppa ei ollut auki).

Jos kävisi paljon kaupoilla, niin ehkä oppisi tietämään, milloin ne ovat avoinna. Käyn ehkä liian harvoin. Minun puolestani kaikki kaupat voisivat olla kiinni vaikka aina lauantaisin ja sunnuntaisin (kuinkahan paljon vähemmän turhaa roinaa suomalaiset hankkisivat), kunhan siinä olisi joku sääntö.

Sitten kun alkaa vielä miettiä, monelta aukeaa tai sulkeutuu posti, kirjasto, apteekki ja niin edelleen, niin jopas alkaa olla koukeroista.

lauantai 12. marraskuuta 2011

Joulukortti

Tässä on mietinnän alla, että perustaisin korteille oman blogin. Nyt niitä tulee ladattua ainoastaan Koukussa kortteihin -sivustolle, joskus tänne. Korttiharrastajia ei ehkä kiinnosta niinkään höpötykseni ja höpötyksiäni lukevat taas eivät ehkä ole niin kiinnostuneita korteista. Mietinnän alla siis.

Tässä kolmas tämän aamun tuotokseni (olen välillä maalannut myös seinää, lukenut hesarin aamupalan kera ja pessyt pyykkiä).

Tilkkutäkki-kortti

Kello on puoli yhdeksän lauantaiaamuna ja olen jo kaksi korttia tehnyt. Tällaiset aamut ovat mukavia. Tämä toinen kortti on Villakeijun haasteeseen, jossa piti korttiin tehdä tilkkutäkkimäinen kokonaisuus.

tiistai 8. marraskuuta 2011

Joulumuisteloita

Sitähän alkaa pikkuhiljaa jo ajatella joulua. Joulukortteja olen tehnyt jo jonkin verran ja muutamia juttuja olen jouluksi jo miettinyt. Olen toivonut työvuoroja niin, että mulla olisi jouluna vapaata 21.-28. päivä eli viikon verran. Muutenhan joulu osuu hölmösti viikonlopulle. Minusta pitäisi aina saada ekstravapaapäiviä, jos juhlapyhä osuu viikonlopulle. Miehelläkin on joulu vapaata, menee vasta tapanina töihin.

Tapanina olemme aina tavanneet minun sukuni kanssa. Viimeksi syötiin (eikö syötykin?!) Pöyhölän pappilassa, joka on aivan ihastuttava paikka. (Omituiset nettisivut, kun etusivulla ei lue mitään). Toivon kovasti, että sukumme päättävät elimet valitsevat tänäkin vuonna tämän ruokapaikaksi.

Tänä vuonna menemme jouluksi anoppilaan. Meillä ei ole mitään tiettyä kaavaa, missä jouluja vietämme milloinkin. Eniten minua rassaisi ajatus joulusta, jossa pitäisi kurvata koko ajan paikasta toiseen, ainakaan pitkiä matkoja. Anoppilassa pääsee pihasaunaan ja maaseudun rauhaan. Siitä tykkään kovasti.

Aika usein olen viettänyt joulun siskoni kanssa. Tulee heti mieleen muutama hauska muisto.

Kerran katsottiin joulun pyhien aikana niin monta elokuvaa, että mentiin ihan sekaisin. En muista monta, varmaan jotain 20-30. Ei kerta kaikkiaan muistanut mitkä tapahtumat kuuluivat mihinkäkin elokuvaan.

Suurena tsunamivuonna (mikä vuosi se sitten olikaan) oltiin joulun pyhät Pariisissa hotellissa, jossa oli suomalainen sauna. Oltiin kipeitä ja kurjia, mutta Disneylandissa käytiin. Ja manattiin vielä ekana iltana, miten hemmetin kylmä hotelli huone oli ja aamulla huomasin patterin. Kun sen laittoi päälle, niin pieni huone oli vartissa lämmin.

Yhtenä jouluna haettiin Lontoosta lähi"torilta" vilkkuvat tonttulakit ja nenät. Hengailtiin kotona pyjamissa, lakeissa, nenissä ja aurinkolaseissa; lähdettiin nimittäin joulun jälkeen Kanarialle. Olikohan sama joulu, kun syötiin "jouluaterialla" ruotsalaisia lihapullia valmiskastikkeella ja valmisperunamuusilla. Tuli vähän kiire katsomaan LOTR-elokuvaa.

Yhtenä jouluna sisko otti kaikki joulukoristeet pois joulupäivänä ja sanoi, et joulu on ohi.

Ollaan vietetty kyllä aika monta kertaa niin epätyypillisiä jouluja, että ehkä siksi minusta on erityisen ihanaa vähän hössöttää mahdollisimman perinteisiä jouluasioita.

maanantai 7. marraskuuta 2011

Pöllö-arvontaa

Näitä arvontoja pukkaa nyt joka tuutista, mutta PaaPiillä olisi kiva palkinto:



PS. Tietenkään näistä arvonnoista ei pitäisi huudella omassa blogissa, sehän vain vähentää minun mahdollisuuksiani. :D PaaPiipa oli ovela. Kun huutelen täällä ja jos satun voittamaan, niin saan vielä ekstra-palkinnon. :D

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Sinellin ostokset

Kummityttöni oli kultainen ja tuli siivoamaan (äitinsä kanssa, kiitos hänellekin!) vanhan kotimme. Kiitokseksi vein hänet tiistaina Sinelliin shoppaamaan. Taisimme olla kaupassa 1,5 tuntia. Voi sitä hipelöinnin ja ihastelun määrää. Tuhlasin saamani 50 euron lahjakortin. Sain vielä muitakin alennuksia ja tämä ihanuus maksoi minulle 1,15€:

Uusi olohuone

Lokakuu meni aika sumussa.

Remontoimme uutta kotia aamusta iltaan, aina kun en ollut töissä tai koulussa tai kipeänä (sairastin reilu kuukausi sitten olleen kahden mahataudin jälkeen vielä kolmannenkin, ilmeisesti se raju tauti teki pahaa jälkeä vatsassa, toivottavasti nyt pysyisi poissa). Mies teki vielä enemmän ja onneksi meillä oli appiukko apuna. Kiitos hälle!

Emme aivan saaneet remppaa valmiiksi, vaan jouduimme muuttamaan vähän keskeneräiseen kotiin. Sauna-kylppäriosasto ei ole vieläkään ihan valmis: saunasta puuttuu lauteet (ja vaikka kiuas on paikoillaan, niin sitä ei ole kytketty) ja lavuaarissa ei ole hana paikoillaan. Muuten on yhtä sun toista pientä kesken. Eilen alkoi jo kyllästyttää keskeneräisyys ja laitoimme olohuoneen kuntoon. Nyt siellä on huonekalut paikoillaan, valaistus hoidettu ja matto lattialla. Kaikki ylimääräinen on kannettu muualle. Onpahan yksi auvoinen satama, jonne mennä lepäämäämään, kun muu koti alkaa ahdistaa. Taulut eivät tietenkään ole seinillä ja listat puuttuvat, mutta onpahan jokin rauhallisempi paikka.



Seinä ei ole joulunpunainen. Se piti alunperin tapetoida, mutta netistä tilaamani tapetti oli aivan surkeaa, joten suunnitelma vaihtui yhdessä aamussa granaattiomenan väriseen maaliin. Olemme kyllä molemmat hyvin tyytyväisiä. Hieno on!

keskiviikko 19. lokakuuta 2011

P*skarteluhaaste #113

Tänään on ollut puolikas vapaapäivä. Olen nauttinut itse tehtyä glögiä ja leipäjuustoa kurpitsahillolla ja vähän askarrellut. P*skiksessa oli tällä kertaa haasteena käyttää pinkkiä ja keltaista. Minulle tuli heti mieleen pinkki korttipohja, joka on jäänyt käyttämättä. Se sai tällaisen komea ulkomuodon:

perjantai 14. lokakuuta 2011

Kiirettä pukkaa

Minulla on tässä "ylimääräistä" aikaa, koska odotan autokyytiä remonttipaikalle. Muuten on ollut vähän kiirettä. Töitä ja koulua (keskiviikkona koko päivän ekskursio Forssan jäteasemalle, siitäkin olisi paljon kerrottavaa) ja sitten pikku projekti tuolla uudessa kodissa. Mies on huhkinut siellä joka päivä aamusta iltaan, minä silloin kun olen ehtinyt.

Kylpyhuone ja sauna on nyt purettu kokonaan. Minä en ole siis tehnyt siellä mitään. Eilen näin, kun oli laitettu jo ensimmäinen puu lattiaan. Siitä se rakentaminen alkaa.

Putkimiehet ovat olleet hankala ihmisryhmä. Yhden piti tulla, mutta ei sitten koskaan vastannut puheluihin tai viesteihin. Kertoisin tässä sen putkifirman nimenkin, mutta en tiedä sitä. Tuo eilinen kaveri vaikutti hyvältä tyypiltä.

K-raudassa on käyty aika moneen otteeseen. Niitä on kaksi ja ne menevät päässäni sekaisin. Eri kaupoissa tavarat ovat eri paikoissa. K-raudassa voi käydä päivässä jopa kolme kertaa. Helposti.

Minä olen maalannut seiniä alakerrassa: olohuoneessa ja vessassa. Purkanut puolipaneelin tapaista keittiössä. Sen rakentaja oli tajunnut jossain vähän ennen puolta väliä, että viiluista saadaan vaneria liimaamalla ne yhteen. Sellaista saattaa pystyä jopa ostamaan valmiina eikä niitä kaikkia viiluja tarvitse yksi kerrallaan naulata/niitata ensin toisiinsa ja sitten seinään kiinni. Oli vähän helpompi irroittaa ne loppuosan kolme naulaa kuin alkuosan miljardi naulantapaista.

Olen ostanut myös tärkeitä asioita. Kuten pussillisen Queen of the night -asioita. No, mikä nyt on tärkeää kenenkin mielestä. :D

Aina kannattaa valittaa

Minulle tuli pari päivää sitten Saunalahdelta reilun kuuden euron lasku (6,49é). Lasku oli loppulasku viime talvena (tammikuussa!) lopetetusta mobiililaajakaistaliittymästä. Joku voi muistaa, että se oli se surullinen liittymä, jonka kanssa jouduin taistelemaan viikkosotalla, kun ei vaan toiminut (verenpaineet nousee pelkästä ajattelusta). Tarkistelin tiliotteista, että olin maksanut vielä helmikuussa kuukauden nettimaksun. Vanhoja laskuja ei tietenkään ollut enää tallella, joten en voinut tietää, miltä ajalta se helmikuussa maksettu lasku oli.

Kyllä sieppasi. Mutta valveutuneena kuluttajana en tietenkään maksanut laskua heti, vaan vaadin vähän selvitystä. Lisäsin myös ehkä hiukan ivallisen kysymyksen siitä, että lähetetäänkö laskut tahallaan yhdeksän kuukauden viiveellä, että asiakkaan olisi mahdollisimman vaikea muistaa tilanteita tarkasti.

Plussaa Saunalahdelle siitä, että yhteydenpito sujuu kohtuullisesti netin kautta. En joudu samaan turhauttavaan tilanteeseen kuin Soneran kanssa, että karjun ja kiroilen automaatille. Tällä kertaa vastaus tuli päivässä: Lasku on aiheellinen, mutta koska lasku on lähetetty näin pitkällä viiveellä, päätin asiakaspalveluksellisista syistä hyvittää sen. Voit siis jättää laskun xxx maksamatta.

En tiedä onko niin voittajaolo. Tänään tuli reilun 1200 euron lasku K-raudasta.

tiistai 11. lokakuuta 2011

Kannanotto

Taiteeseen ja museoihin ei kannata satsata. Eivät ne ketään kiinnosta ja ovat ihan silkkaa rahan haaskausta. Eihän ne edes tuota mitään.

P.S. Harkitsen kovasti, että olisikohan minulla ennen mahdollisuutta käydä täällä ennen 15.1.2012.

keskiviikko 5. lokakuuta 2011

Blogiarvonta

Löysin kivan askertelublogin. Siis eksyin sinne arvonnan perässä, mutta osoittaui oikein kivaksi! Myös arvottava palkinto näyttää kivalta.

Käy osallistumassa. Minulla on ollut niin hyvä tuuri viime aikoina, että nyt on sinun vuorosi!

tiistai 4. lokakuuta 2011

Kaksi palkintoa

Minulla on ollut aivan mieletön munkki: voitin siis sekä Lauran korttihaasteen palkinnon että Sinellin kuukausikisan.


Nauhat, leivokset ja ihastuttava kortti on Lauralta. Lahjakortti, kisut ja mainoslehtinen (pitäähän sitä miettiä, mihin lahjakortin tuhlaa!) Sinellistä. Aivan mahdottoman paljon kiitoksia!

PS. Lauran haasteessa kurkistetaan nyt ompelukoriin ja Sinellissa kuvataan lunta ja jäätä. Käykää osallistumassa!

maanantai 3. lokakuuta 2011

OHO

Tämän voittajan on valinnut arvovaltainen raati. ;)

Blogitunnustus


Zirkonella ilahdutti minua blogitunnustuksella. Kiitos paljon! Tällaiset pikkuasiat aina ilahduttavat päivää!

Tunnustuksen saaneen pitää;

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

En taida tuntea kahdeksaa bloggaajaa, mutta pistän toki satunnaisgeneraattorin päälle:

1. Olen asunut sekä maalla lehmien naapurina että Länsi-Euroopan suurimmassa kaupungissa.
2. Pidän todella paljon tummasta suklaasta, etenkin chilillä maustettuna.
3. Lomailin Arles-nimisessä kaupungissa Ranskassa, koska Vincent van Gogh maalasi siellä.
4. Isäni on syntyisin Keski-Suomesta ja äitini Etelä-Savosta.
5. Minulla on yksi sisko, maailman paras.
6. Kilpikonnat ja kissat ovat suosikkieläimiäni.
7. Harrastan palstaviljelyä.
8. Olen tänään saanut avaimet ensimmäiseen omaan asuntoon (no, yhteinen miehen kanssa).

lauantai 1. lokakuuta 2011

Kaunis päivä

Tänään on ollut ensimmäinen parempi päivä. (Tosin nyt illalla tuntuu vähän kuumeiselta.) Kävin vähän kävelemässä lähitienoilla ja ihastelin kaunista päivää myös kameran linssin läpi.














perjantai 30. syyskuuta 2011

CLP-40

Melkoisen imelä joulukortti Crafting Life's pieces -blogin haasteeseen.

Elämme velaksi

Hesarissa oli eilen palstan kokoinen tumppiuutinen. Se oli sivulla kuusi ja vielä kaiken lisäksi kotimaa-osiossa. Minusta se oli päivän tärkein uutinen ja koskee jokaikistä tällä maapallolla. Se pistää vihaksi ja tekee surulliseksi. Uutisessa kerrottiin, että loppuvuosi eletään velaksi. Nyt on kulutettu kaikki uusiutuvat luonnonvarat, joita luonto vuoden aikana tuottaa. Me lainaamme siis lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme loppuvuoden. Ja jonain päivänä ne on pakko maksaa takaisin. Mahtavat olla onnellisia, kun kaivelevat jätteistämme raaka-aineita ja siivoavat sotkujamme. Ja me suomalaiset olemme sieltä pahimmasta päästä. Me olemme eläneet suurimman osan vuodesta velaksi.

torstai 29. syyskuuta 2011

P*skarteluhaaste #110 (ja kuulumisia)

Kuudes päivä tätä samaa mahatautia (lääkäri siis arveli, että viime viikolla ollut yhden päivän tauti oli joku eri juttu) ja alan olla täysin kypsä. Paikat ovat kipeänä ja olo melkoisen heikko. Kävin eilen kävelemässä muutaman sata metriä videovuokraamoon ja kauppaan ja olin sen reissun jälkeen ihan poikki. Yritän olla ajattelematta miten paljon jään kouluhommissa jälkeen. Kotona ei oikein voi opiskella, pitäisi mennä kirjastoon kirjojen ääreen, mutta ei kykene. Ehkä se tästä.

Mutta kortteja olen koettanut vähän väsäillä. Tämän viikon p*skiksessa on väribingo. Valitsin ensin värit (turkoosi, musta ja oranssi) ja sitten aloin miettiä, mitähän tekisi. Siitä tuli yllättävän kiva, kun lähtökohtaisesti minusta oranssi ja turkoosi eivät sovi yhtään yhteen.


Maanantaina menemme pankkiin ja maksamme loput uudesta kodistamme. Sitten saamme avaimet käteen. Siinä ei kauaa ihastella, kun alkaa armoton purkaminen ja remontti. Saa nähdä, mitä kaikkea minä pääsen tekemään, mutta lähinnä on kuulostanut siltä, että minun tehtäväni on maalata. Aina kun tulee puhe maalaamisesta, niin selviää, että se on minun hommani. Kylppärissä ja saunassa on vähemmän maalaushommia, ja saa nähdä, onko siellä mitään, mitä osaisin tehdä.

keskiviikko 28. syyskuuta 2011

Pajan art #96

Pajan art -haateen aiheena tällä kertaa kehykset. Kortin koko omavalintainen 12x12 senttiä.

Zetti eli omituinen kortti

Eilen "ahkeroin" omituisen korttini parissa. Smudgy Antics -haasteena oli zetti eli Teesha Moore -nimisen kaverin jalanjäljissä. Klikkaa tästä, jos olet ihan ulalla. Minäkin olin. No, kortissani ei ole Smeared Inkin kuvaa, joten en osallistu haasteeseen, mutta hauskaa kuvan tekeminen kuitenkin oli. Minulle tuli heti mieleen uudehko Gorjuss-leimasimeni ja pöllöjähän on vaikka kuinka mistä valita.

tiistai 27. syyskuuta 2011

Lauran korttihaaste 2

Olen edelleen kipeänä kotona. Lauran korttihaasteessa teemana oli inspiroitua elokuvasta. Hetken mietin ja päätin inspiroitua Amélie-elokuvasta. En ollutkaan katsonut sitä aikoihin. Se onkin yksi kaikkien aikojen lempielokuvistani. Katsoin sitten elokuvan ja askartelin tällaisen kortin: