Piiiitkä viikonloppu

Ylimääräiset vapaapäivät ovat kivoja. Torstaista maanantaihin vapaata! Torstaina läksin Tampereelle. Tykkään junamatkoista, mutta 1,5 tunnin junamatka on oikeastaan niin lyhyt, että siinä ei paljoa pääse nautiskelemaan. Sitä vaan istahtaa kyytiin, näyttää lipun konnarille ja kohta onkin perillä.

Perillä olikin hurjan hauskaa. Ystäväni oli suunnitellut oikein mahtavan vierailun. Käytiin Papruksessa (askartelukauppa) ja todettiin netin ääressä, että suurin osan asioista saa halvemmalla jenkeistä tilaamalla. Mutta kivoja asioita ostelin, muun muassa perhonen ja lintuhäkki -stanssit. Niitä olen jo testaillut, yhtään korttia ei ole vielä valmistunut.

Sitten kutistelimme muoveja ja minä tein ensimmäiset korvakoruni. Vino torni piti tehdä kahteen kertaan, kun kissa järsi ensimmäisen. Mutta jostain kohtalon oikusta toisestakin tornista tuli vino. Sen siis kuuluu olla vino. Kutistelimme yhtä sun toista muutakin ja todennäköisesti hankin muovia kotiinkin. Sen verran hauskaa (ja myös nopeaa) se oli! Minulla on siis tuollainen Eiffel-torni -leimasin, ja ajattelin, että muutkin maailman nähtävyydet voisivat hyvin sopia korviksiksi: Big Ben, Pisan torni ja miksei vaikka Helsingin rautatieaseman veistokset.




Reissussa kuuluu tietenkin syödä hyvin. Ja sen teimme. Pyynikin näköalatornista saa parhaat munkit, kotosalla tarjoiltiin niin makeaa kuin suolaistakin piirakkaa. Lähtöpäivänä kävimme vielä nepalilaisessa. En tiedä, miten nepalilainen eroaa intialaisesta, mutta kermakastike ja naan-leipä veivät kielen mennessään.

Viikonloppu oli niin pitkä, että ihanan vierailun jälkeenkin (kiitos P!) jäi vielä aikaa olla kotona: askarrella vähän, ulkoilla paljon, grillailla ja vähän moottoripyöräillä. Olen naimisissa miehen kanssa, jolla on ollut sama pyörä yhdeksän vuotta ja nyt menin ensimmäistä kertaa kyytiin. Suurta hinkua ei ole ollut, joten en ole innolla haalinut varusteitakaan. Mukavaa se oli. Pelkään kaikkia härveleitä, mutta huristeltiin rauhallisesti, niin ei pelottanut ollenkaan!