Ensimmäisenä kommentoin muutaman sanan nimimerkille Vapaa kielivalinta, joka oli kommentoinut edellistä postaustani. Hänen mukaansa on ruotsin sijaan mieluummin englannin olisi oltava pakollinen, koska se on maailman kieli. Kielien puhujamääristä on erilaisia arvioita, mutta esimerkiksi wikipedia sanoo, että englantia puhuu yhteensä reilut puoli miljardia ihmistä. Se on aika paljon. Maailman väkiluku on tällä hetkellä noin 6,7 miljardia. Yli kuusi miljardia siis ei puhu englantia. Se on aika paljon enemmän. Englantia enemmän puhutaan luonnollisesti kiinaa ja hindi on suunnilleen samoilla luvuilla englannin kanssa. Joten ehkä ei ole syytä kutsua englantia maailman kieleksi.
Jonkun mielestä tämä on saivartelua, mehän katsotaan tätä asiaa pohjoiseurooppalaisesta vinkkelistä. Niinpä! Niin sitä ruotsin kielen opiskeluakin katsotaan täältä meidän pohjoiseurooppalaisesta näkökulmasta. Valtaosahan ei varsinaisesti TARVITSE elämänsä aikana juuri mitään muuta kuin omaa kieltään muutamia satunnaisia poikkeuksia (lomamatkoja, jotain tiedonhakua tms lukuunottamatta). Vaikka meillä on näitä maailmanmatkaajia, niin iso osa minunkin ja teidänkin lähipiiristä elää vaikkapa Savossa (tai pk-seudulla tai missä tahansa) omissa ympyröissään. Ja Suomessa kuitenkin on kaksi virallista kieltä ja suomalaisille tutkimusten mukaan on tärkeää kuulua Pohjoismaihin. Ruotsin kieli ja kulttuuri on vahvasti mukana Suomen historiassa. No onhan Venäjäkin, sanoo joku. Kyllä, mutta emmehän me tänä päivänä halua tulla yhdistetyksi Venäjään vaan Pohjoismaihin. Se on nykyisyys ja tulevaisuus, miksi ruotsia on hyvä opiskella. Mikäli jonain päivänä ruotsi ei enää olisikaan toinen virallinen kielemme ja pohjoismaalaisuus ei olisi meille enää tärkeää, niin sitten nk. pakkoruotsin lopettaminen olisi keskustelun arvoista.
Meillä onneksi on valinnanvapautta ja sitä enemmän sitä on, mitä enemmän sitä käytetään. Mitä enemmän ja mitä erikoisempia kieliä kouluissa valitaan, sitä enemmän niitä tarjotaan. Kaikkien kielten kannalta on varmasti järkevää, että opiskelemme joka puolella myös vähän pienempiäkin kieliä, niin nämä pysyvät elossa vielä useita satoja vuosia.
Muutes. Yliopisto-opinnot ainakaan taidehistorian tai luonnontieteiden puolella eivät vaadi mitenkään erityisen hyvää englanninkielen taitoa. Riittää, että pystyy lukemaan kirjallisuutta englanniksi.
Paljon kiitoksia muuten kommentista! Minusta on aina hienoa, kun saadaan aikaan keskustelua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos, kun ilahdutat minua viestilläsi. Pienikin merkintä tuo ison ilon.