Jäällä

Meillä on järvi melkein takapihalla. Tänä vuonna talvi tuli mukavasti: paljon pakkasta ennen kunnon kinoksia, niin järvelle saatiin aurattua luistelurata hyvissä ajoin. Viime talvena kun luistelemaan ei juuri päässyt. Pari kertaa olemme käyneet siskon ja lasten kanssa luistelemassa.

Kaksivuotias on päässyt ensimmäisiä kertoja kokeilemaan luistimia ja juoksee niillä täysillä toisin kuin sisarensa, joka mieluusti laiskottelee ja pitää jalkoja paikallaan, kun äiti ja täti vetävät. Mutta nyt kolmevuotias keksi luistelun idean ja pääsee eteenpäin toista metriä omin avuin. Ja mikä mukavinta, hän pääsee ylös seisomaankin ilman auttavaa kättä kaatumisen jälkeen.

Siskoni kokeili minun luistimia. Olivat liian pienet tietenkin, mutta tuskin olisimme nähneet kovin sulavia piruetteja, vaikka olisi sopivat luistimet löytynytkin!

Sillalla roikkuu mukava keinu, jossa saa hurjat vauhdit!