Olen kaikkea muuta kuin ahkerasti päivittänyt blogiani. Eilen kävin luistelemassa. Tuohon järven jäälle aurataan joka talvi luistelurata, jota pitkin pääsee mukavasti kiitämään luonnon jäillä. Tänä talvena päästiinkin tosi aikaisin luistelemaan. Kovin pitkään en koskaan pysty ensimmäisellä kerralla luistelemaan, kun alkaa jalkoihin sattua. Siskon lapset kävivät myös luistelemassa, nuorempi pisti ensimmäistä kertaa luistimet jalkaan ja riemua se oli! Kauheeta vauhtia yritti juosta eteenpäin. Vanhempi (3v) sen sijaan halusi jo kokeilla ihan itse luistelemista, niin että ei äiti tai täti roiku hihassa kiinni. Hyviä kaatumisharjoituksia siis.
Viime tipalla marraskuun viimeinen päivä sain valmiiksi joulukalenterin edellä mainituille mukuloille.
Taustakangas on valmis pöytäliina, johon ompelin taskuja ja numerot liimasin huovasta. Jokaisesta luukusta löytyy lorukortti. Niitä lorukortteja ei aio tähän postata, mutta Outin blogissa avatuu joka aamu joulukalenterin luukku samoilla lorukorteilla (tosin eri järjestyksessä tietenkin).
Viikko sitten viikonloppuna minulla kävi vieraita Savosta ja meillä oli oikein hauskaa. Pääsin myös todistamaan, että Jyväskylän kirpputorit todellakin ovat järkyttävän kalliita. Tosin pieniä löytöjä tehtiinkin. Paras löytö oli kuitenkin Torikeskuksessa syksyllä avattu suklaakauppa, johon suklaat tehdään jossain lähipitäjässä (enkä nyt kuollaksenikaan muista missä.) Ostimme muutaman käsintehdyn konvehdin ja nautimme. Yksissä oli sisällä sitruunavaahtoa, toisissa omenaa ja kanelia. Suosittelen!
Kaaos on tällä kertaa työhuoneessa, täällä on valmistunut taas muutama joulukortti. Aikaisempina vuosina olen tehnyt paljon nopeammin kortteja, mutta tänä vuonna olen halunnut kokeilla kaikenlaisia netistä löytämiäni tekniikoita. En siis ihmettele ollenkaan sitä, että tosi askartelevat jouluihmiset aloittavat joulukorttien tekemisen jo heinäkuussa. En postaa niitä kortteja tänne erikseen, mutta ehkä joulun aikaan sitten, kun joulukortit ovat jo saapuneet vastaanottajilleen. En nimittäin halua, että joku näkee kortin ensin täällä blogissa ja sitten saa muutaman päivän päästä saman postiluukustaan. Sellainen ei olisi minusta kivaa!
Mutta otsikonmukaisesti. Hyvää itsenäisyyspäivää (joka ei valitettavasti aiheuta mitään toimenpiteitä minun elämääni. Juhliiko joku teistä itsenäisyyspäivää!). Korjaan. Emme muistaneet käydä eilen kaupassa ja meillä ei ole mitään ruokaa kotona jääkaapissa (pakastimessa tietenkin jotain), niin menemme ehkä siis ulos syömään.
Eeliskin tunnisti heti kuvan suklaat. Oli ne vaan herkkuja!
VastaaPoistaHyvää itsenäisyyspäivää. Me menemme katsomaan Rare Exportin ja sen jälkeen kavereiden luo katsomaan kättelyä (ja pukuja) ja syömään joulutorttuja. :)
VastaaPoistaMäkin taisin ihan vähän aikaa sitten käydä ekaa kertaa tuossa samaisessa suklaapuodissa, mistä puhut. IHme kyllä minun mukaani ei tarttunut yhtään suklaata, vaikka herkulliselta näyttikin. Minun silmääni otti erityisesti ne kaikki sutjautukset, mitkä suklaissa oli mukana. Hauskoja. Kiva idea.
VastaaPoistaOn kiva kuulla aina ihmisten omaa pohdintaa siitä, miten on tehnyt asioita ennen ja miten tekee niitä nykyään eri tavalla ja miksi, kuten nyt tuo sinun kortin teko mietintäsi.
Hirmuinen homma ollut sinulla tuossa kalenterissa. Olisihan minulla ne kortit ollut valmiina jo aikaisemminkin kuin silloin, kun tulit hakemaan, kun olisin ymmärtänyt siitä erikseen ilmoittaa.
Outi, ei sillä ollut mitään väliä, oliko mulla ne kortit kädessä vaiko ei. :D Vähän aikaa jouduin odottelemaan tuota kangasta, kun huusin sen huuto.netistä ja omaa laiskuuttani jätin sen viime tinkaan!
VastaaPoistaOk. :)
VastaaPoista