Askarteluhärpäkkeitä

Kaikenlaisia vaihtoja varten listaan vähän mitä askarteluhärpäkkeitä minulla on.

Eli leimasimia:

Stansseja:

Kohokuviointitaskut:

Musteita:

Kimalteita ja aineita:

Kuvioleikkureita:

Ja vähän muuta:

Tuotoksia

Siskon lapset olivat askarrelleet päiväkodissa hienot mehiläiset:

Eilen virkattiin kälyn kanssa apilanlehtiä:

Käytiin tänään Fransmannissa syömässä. Nieriä oli hyvää, uunijuurekset loistavia, kanttarellikastike hyvää ja perunamuusikin parempaa kuin kelvollinen. Rakastan perunoita ja loistavaa perunamuusia saa kyllä aniharvoin. Mies söi valkosipuli-possu-maalaismakkara-annoksensa mukisematta. Maistoin makkaraa sinapilla ja olivat hyvää kumpikin. Jälkiruoaksi creme brulee, joka ei ollut lähimaillakaan sitä herkkua, jota saatiin talvella ystävien luona Helsingissä hurjalla vempeleellä poltettuna (kiitos J!), sen sijaan miehen suklaakakku oli kelvollinen.

Kahvilaton Jyväskylä

Läksimme tänään aamulla yhdeksän hujakoilla pyöräilemään. Kiersimme reilun 15 kilometrin reitin Viitaniemen rantoja pitkin Palokkaan ja Haukkalaan. Viitaniemen rantoihin en ollutkaan vielä tutustunut. Siellähän oli tosi kivoja piknik-paikkoja.

Siinä pyöräillessämme mietimme, mitä tästä kaupungista puuttuu: kahvilat. Ilmiantakaa, jos tiedätte jonkun kivan kahvilan. Sataman kahvila on aivan kauhea, pullatkaan eivät ole tuoreita. Vaikka juuri satamassa soisi olevan kiva kahvila. Talvella siinä on kotakahvila, se on kiva. Keskustassa nyt on muutama kahvila, jokunen ihan kohtuullinenkin, mutta ei yhtäkään mainitsemisen arvoista (no okei, nalle-kahvilasta eli kahvila Wilhelmiinasta saa hyviä korvapuusteja ja muidenkin herkkujen valikoima on iso).

Sunnuntaiaamu nyt on muutenkin mahdoton. Olen joskus pyöräillyt keskustassa sunnuntaina yhdentoista aikaan eikä mistään saa kupillista teetä.

Palokasta keksimme yhden paikan eli ABC:n. Mies syö mukisematta lautasellisen puuroa ja minä banaanin, mutta teeni jäi juomatta. Minusta pitäisi antaa sakkoa siitä, että teevettä ei ole keitetty puhtaassa astiassa, vaan samassa pannussa kahvin kanssa niin, että siihen on jäänyt todella tympeä maku. Ei edes kahvin maku, vaan sellainen kamala. Jokainen teen juoja varmaan sen tunnistaa, sen verran usein tähän törmää. YÖK!

Tähän päätän raporttini tästä. Seuraavana vuorossa on ruokahetki jossain Jyväskylän ravintolassa. Toivottavasti siellä ei tarvitse pettyä.

Pikapäivitys

Minulla on ollut härdelliä. Olen kuitenkin hengissä ja hyvissä voimissa. Kolesteroli ja verensokerikin olivat molemmat hyvissä lukemissa.

Olemme kirjoittaneet kauppakirjat mukavasta rivarikolmiosta: kahdessa tasossa, 79 neliötä, pieni takapiha ja sauna. Emme aio suuremmin remontoida. Vapautuu lokakuun alussa. Eli vielä kerran muutamme ja sitten toivon mukaan asumme samassa osoitteessa pitkään.

Töissähän kävi niin, että sain uusia tehtäviä ja vastuita, niitä opetellessa on mennyt aikaa ja energiaa. Mukavaa kyllä on!

Viikko sitten järjestettiin ystävälle vauvakutsut. Olivat oikein onnistuneet. Sankari taisi tykätä ja meillä muillakin oli kivaa. Oli pientä ohjelmaa, lahjomista ja grillausta (sekä itsellemme syömistä, että nahkojamme, sen verran hyvä auringonpaiste oli). Jälkkäriksi oli ystävän äidin tekemä mansikkakakku. Nam!

Askarteluja ei ole nyt esitellä. Ehkä tänä viikonloppuna saan jotain aikaiseksi, joko kotona tai sitten tänään iltapäivällä, kun menen kälyn luona käymään.

Uudesta hallituksesta en taida sanoa mitään. Hallitusohjelmassa oli hyvää se, että osaa kaikkein köyhimmissä autetaan ihan mukavasti. Pettynyt olin siihen, että opintotuki sidotaan indeksiin vasta kolmen vuoden päästä. Ydinvoima-asia on hyvä, mitenköhän vielä saataisiin ihmiset ihan oikeasti säästämään energiaa (nimimerkillä muutan kohta kolmanneksen isompaan kotiin). Jospa vaan pidetään mielessä, että ei hankkisi enää yhtään turhaa tavaraa.

Slovenian tuulia

En missään tapauksessa jaksa käydä kerralla läpi reissun reissun reilua tuhatta kuvaa, mutta jos laitan silloin tällöin muutamia maistiaiskuvia. Olkaa hyvä!

Skofja Lokan keskustasta:

Linnan johtavalta tieltä:

Mehiläispesiä:

Komia linna (Grad Predjama):

Komia ötökkä:

Skofja Lokan vanhaa kaupunkia:

Tuhlattu päivä

Aamulla söin pienen kulhollisen spelttipuuroa ja luin lehteä. Sitten ihan yllättäen keksin lähteä lenkille. Sitä ei olekaan aikoihin tapahtunut. Olipa mukava hölkkäillä pitkin lähikatuja aikaisin aamulla, kun liikkeellä oli vasta muutama koiran kuljettaja sekä juhlapukuinen teini. Hyvissä ajoin olivat lähteneet koulun juhliin.

Ja tänään on viimein aloitettu palstalla myllääminen! Laitettiin useita rivejä porkkanaa, kelta-, puna- ja hopeasipulia, retiisiä ja ruiskaunokkeja. Olipa aivan ihanaa myllätä pellolla.

Anopin luona oli pihalla kovasti ihailtavaa. Muun muassa huumaavat omenapuut. Siellä käytiin eilen. Mukaan saatiin myös vähän siemenperunoita, joita ei siis vielä ehditty tänään laittaa maahan.

Makkara/salaattilounas syötiin pihalla grillin ääressä siskon, lasten ja vanhempieni kanssa. Ja ruoan kruunasi mokkapalan, nam. Ja kun vielä ruoan päälle luin jonkin aikaa kemiaa (maanantaina olisi vielä yksi tentti), niin iltapäivällä olin ihan poikki eikä huvittanut enää mikään. Askartelin yhden kortin ja menin siskon luokse katsomaan Shrek kakkosen. Ja lojuin vaan iltaan asti. Eli hyvin tuhlattu päivä!

Tuliaisia ja kastiketta

Matkalaukkukin palasi matkalta kotiin. Finnairin tiedotus laittoman lakon tiimoilta oli ala-arvoista. Olen kyllä saanut useita sähköposteja, joissa mainostetaan lentoja sinne ja takaisin, toiselle puolelle maailmaa ja naapuriin, mutta en minkäänlaista tietoa siitä, että milloin laukkuja voisi odotella. Niitä olisi ollut kivempi odotella, jos olisi saanut edes JONKINLAISEN yhteydenoton. Finnairilla kuitenkin on meidänkin perheestä kolme spostiosoitetta ja pari kännykkänumeroa. Massaviestien lähettäminen tietyn lennon porukalle onnistuu ilmeisen helposti. Idiootit.

Eilen illalla sitten joku kundi soitti kymmenen aikaa, että hän on vartin päästä ovella, olenko kotona ottamassa vastaan laukkuja. No, olinhan minä. Tänään on sitten pyykkikone hurrannu. Siskon lapset saivat aamupalan jälkeen tuliaiskarkkeja. (Aamun lohkaisu neljävuotiaalta: "Minä haluan kotiin äidin luokse. Minä haluan katsoa telkkaria." Ilmeisesti ei telkkaria avattu riittävän ripeästi tädin luona...) Itselleni toin myös tuliaisia. Tai se on oikeastaan verhottu siihen, että meidän luona käyvät lapset voivat leikkiä niillä, mutta enhän minä niitä kovin pienille lapsille anna. Tällainen rakennettiin lasten kanssa:

Tuollaisista leluista tykkään ihan älyttömästi. Täysin kierrätetty/kierrätettävää, monipuolinen, hauska, kiinnostava. Kannattaa pistää mieleen, Kidsonroof. Minulla on siis tuo Totem Nature -setti.

Hyvästä ruoasta kannattaa aina puhua. En ole oikein kastikemestari. En vaan osaa tehdä niitä. Tosin, kun aloin seurata hesarin kastikekoulua, niin ensimmäinen ohje oli pitää luita uunissa jotain noin kuusi päivää. Että ei mitään pikaruokaa. Mutta kai kohtuullinen kastikkeen voisi tehdä ihan spontaanistikin jostain aineksista. Vinkkejä kastikkeen tekoon otetaan mieluusti vastaan!

Mutta tällaisen tein tänään ja oli ihan onnistunut, vaikka jääkaapista puuttui yhtä ja toista, ja miehen piti juosta siskon kaapilla käymään. :D

Paistoin siis pannulla possun ulkofileepihvit ja siirsin syrjään. Sitten pannulle vaan lisää öljyä, valko- ja punasipulia. Sitten kermantapaista, vähän vaaleaa maizenaa, garam masala -mausteseosta, vähän suolaa, vihreää currytahnaa. Ihan lopuksi leipäjuustoa niin, että ehti just lämmetä mukavasti. Nälkä lähti!