Herkkuja synttärijuhlilla ja viljelypalstalta

Olen ollut viime päivinä vähän väsynyt. Töissä on ollut kiirettä (enää kolme työaamua ja sitten alkaa loma!), hartiat aivan jumissa ja muutenkin veto poissa. Lähinnä on tehnyt mieli lojua kotona.

Perjantaina piristystä toi mummon syntymäpäiväjuhlat. Voi miten ihana juhla olikaan! Mummo ja pappakin jaksoivat juhlia, oli mukava tavata sukulaisia ja ruokapöytä notkui. Varsinaisesta ruokapöydästä ei ole kuvaa. HARMI! Sillä se oli taas täynnä mitä ihanampia ruokia. Taas tuli mieleen, että ehkä opettelen itsekin tekemään pateita, vaikkapa kalasta. Sen sijaan onnistuin lähettämään siskoni ottamaan kuvan jälkiruokapöydästä. Puolukkajäädykettä lukuunottamatta maistoin kaikkia! Suosikkia on vaikea sanoa. Mansikkakakku toimii aina, omenapiirakka oli loistavaa (onneksi maistoin sitä, vaikka olinkin jo aivan täynnä siinä vaiheessa) ja monen muun tapaan rankkasin appelsiini-valkosuklaa kääretortun aika korkealle. Slurps!

Mummon kotona saatiin itsetehtyä mansikkamehua ja tätini tekemään mustikkajäätelöä. Nautinto oli sitä luokkaa, että harkitsen entistä vahvemmin jäätelökoneen hankkimista.

Launtaiaamuna mikään ei huvittanut, mutta onneksi mies sai houkuteltua pellolle. Iso kateuden vihlaisu rinnassa, kun katselin naapuripalstan notkuvia rivejä: kurpitsoita, kukkia, herneitä, papuja ja ties mitä. Mietittiin, että minkähänlainen kellari naisella on sadolleen. Mies muistutti, että palsta on eläkkeellä olevan naisen elämäntapa, ei kahden työssäkäyvän ihmisen harrastus. On hyvä, että olemme löytäneet lajeja, jotka eivät kuole millään, kuten kesäkurpitsat. Kotiin toin vähän kukkia ja pari sipulia. Retiisit on jo nostettu, sipulia tulee kolmea lajia, vähän perunaa ja porkkanoita. Tomaatit ovat elossa, en minä tiedä tuleeko niistä mitään. Olen vähän suurpiirteinen tähän harrastukseen, mutta harjoittelen kovasti.

Tänään oli myös veto poissa, johtuu osittain varmasti näistä jumeista hartioista. Toivottavasti saan hierojalle ajan loman alkuun. Mutta mikäpä sen parempi vetämättömyyteen ja jumeihin, kun kuntosali. Noloa myöntää, mutta kehtuutti niin paljon, että annoin itselleni luvan mennä autolla, kunhan menen. Ja hyvää se teki.

PS. Banaanikärpäset voitettu. Jätin vuorokaudeksi tiskipöydälle purkin, jossa oli vettä, astianpesuainetta, omenaviinietikkaa ja appelsiinimehua ja kaikki banaanikärpäset menivät purkkiin ja hukkuivat sinne. Tänään olen oikein uhalla pitänyt banaaninkuoria pöydällä eikä yhtään kärpästä ole näkynyt. Ne on siis nujerrettu!

Jos ärsyttää...

Jos joskus on pahalla tuulella, niin parempi mieli tulee näin: Broilerisalaatti (salaatteja, tomaattia, kurkkua, paprikaa, basilikaa, pippurilla ja valkosipulimurskalla maustettua broileria, kurpitsan siemeniä, cashew-pähkinöitä ja mozzarella-juustoa sekä pestoa) maidon kanssa, nautitaan Isänmaan toivojen kanssa ja jälkiruoaksi kuppi teetä ja vähän askartelua.

Ärsytyksen aiheita

...oma asenne... blaablaa... turha valittaa... blaablaa...kaikki on kuitenkin ihan hyvin...blablablaa. Joinain päivinä vaan ottaa päähän kaikki. Ja lähinnä kaikki mitä muut tekevät. Ärsyttäviä asioita:

- netti"uutiset" joissa faktat ovat tarkistamatta
- kohu-sanan käyttö ylipäätään missään (kohumissin kohutissit kohulehdessä)
- pikavippi-mainos kadun varsilla, jossa sanotaan, jos TARVIT lainaa...
- se, että meidän pesukone piipittää, kun ohjelma on päättynyt ja se pitää mennä sammuttamaan vaikka kesken syönnin, elokuvan tai unien
- philipsin laitteiden hidas käynnistys
- typeryys
- omituiset mittasuhteet julkisuudessa (80 kuollutta norjalaista vastaan 3,7 miljoonaa nälkäkuoleman partaalla olevaa somalialaista)
- pöly
- roskat luonnossa, pihoilla, puistoissa ja ylipäätään missään mihin ne eivät kuulu
- ahneus
- banaanikärpäset
- suomi24.fi
- hien haju
- se, että kesällä ei mene teatterissa hyviä elokuvia
- jonninjoutavuudet
- röökin haju

Nämä nyt muun muassa.

P*skis #99

Ruskeaa, beigeä ja valkoista on tässä pöllökortissani. Eli mukana P*skarteluhaasteessa.

Tilaus etsystä

Askartelutavaroita on mukava tilata etsystä. Ne ovat niin paljon edullisempia Jenkeissä tai Ausseissa, että postikulujenkin jälkeen hinnat eivät päätä huimaa. Ja kun aivan tavalliset musteet on pakattu näin kauniisti ja mukana tulee vielä bonuslahjakin, niin ei ole ihme, että aivan hurmoksessa tilailen pikkujuttuja.

Nyt mulla on työn alla vähän suurempi työ, laitan kuvia siitä, kunhan valmistuu. Mutta tässä välillä valmistui tällainen tagi:

Alareunan sudenkorento on embossattu, taustaa on tehty eri musteilla ja ties kuinka monella tekniikalla. Ylhäällä on siivu paperia, joka on kohokuvioitu erikoisella taskulla, jonka voitin arvonnassa. En ole aiemmin osannut sitä oikein käyttää, mutta tähän sopii mielestäni hyvin. Perhoset on kutistemuovilla tehtyjä.

Nam

Keittelin maanantaina mansikkahilloa, onneksi oli ahkeria apulaisia siivoamassa marjoja. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun neljä laatikollista mansikoita tuli siivottua. Kaksi mulle, kaksi muille. :D Ihan kaikesta ei hilloa tullut, pari rasiaa marjoja meni kokonaisia pakastimeen, jokunen mansikka päätyi kermaviilillä höystettyyn piirakkaan ja tietenkin syötiin osa. Yhden satsin keitin vaniljatankojen kanssa, herkullista sekin!

Maanantain iltaruokana syötiin täytettyjä lettuja. Lettujen sisälle maustettua, paistettua jauhelihaa, paljon uutta sipulia, paljon murskattua valkosipulia ja riittävät siivut gorgonzolajuustoa, sitten pinnalle vähän juustoraastetta. Kylkeen paljon salaattia ja nam! Ja jäi vielä seuraavalle päivälle töihinkin (mitähän työkaverit tykkää, kun aika usein tuoksun valkosipulille...)

Savolax

Yritin kirjoittaa tämän päivityksen jo sunnuntaina, mutta blogger taas pätki.

Kävin Savossa. Yhden illan ihanalla mökillä kuuntelemassa hiljaisuutta, saunomassa ja nukkumassa hyvin. Aamulla istuin pitkään laiturilla ennen kun muut olivat heränneet, käki kukkui, isot kalat loiskivat kaislikossa ja pikkukalat kisailivat rantavedessä. Palokärki nakutti, nimettömät vesilinnut lipuivat omia aikoja ja sudenkorennot kisailivat ja rakastelivat pikaisesti.

Samalla reissulla kävin Varkaudessa Plantaasissa näkemässä ja kuulemassa Eija Lyytisen ja Haloo Helsingin. Musiikki oli mukiin menevää, seura ja ilma loistavaa, ruokatarjonta pienoinen pettymys, juontajat noloja, mutta onneksi paikalle oli tullut väkeä.

Varkaudessa tapaa aina ihmisiä, joita ei ole pitkään aikaan tavannut.

Kotimatkalla poimin matkan varrelta liftarin ja satoi kaatamalla vettä. Ei ollenkaan huono viikonloppu.

Flora Vanilla -herkullinen maku suoraan metsäteollisuuden jätteistä!

Kyllä pässiä taas viedään. Kun ihminen ostaa Flora Vanilla, niin mitä hän kuvittelee ostavansa? Moni kuvittelee ostavansa jonkin sortin vaniljakastiketta. Sehän on jo tuttu juttu, että vanilja on kallis mauste, jota vaikkapa halvemmissa jäätelöissä on vain nimeksi, jotta kanteen saadaan piirtää kaunis vaniljan kuva. Vaniljaa on tuotteessa niin vähän, että maku tulee aromista. Vanilja-aromi on niin yleinen juttu, että joku on väittänyt, että ihmiset mieltävät vanilja-aromin vaniljan mauksi, ei vaniljaa.
Flora vanilla -kastikkeessa lukee kyllä alla pienemmällä, että kyse on vanilliinikastikkeesta. Siihen ei ole tuhlattu vaniljaa siis yhtään. Aika kumma juttu mielestäni on kuitenkin se, että tuotteen nimi on Flora vanilla (engl. vanilla = vanilja, engl. vanillin = vanilliini). Etenkin kun muistelen erästä rasvahässäkkää, jossa voimariinin nimi vaihdettiin oivariiniksi (minä olin ajatellut sanan voima-riini, en voi-mariini, en ollut edes ajatellut sen viittaavan voihin, mutta hyvä, että vaihdettiin, jos joku oli kuvitellut syövänsä voita.) Eli olisikohan kuitenkin Flora Vanillin sopivampi nimi, ei ehkä niin myyvä. ;)
Vielä kertauksena mitä eroa on vaniljalla ja vanilliinilla. Vanilja on orkideatyyppinen kasvi ja sen siemenkodista saadaan vanilja-nimistä maustetta. Vanilliini on kemiallinen aine (melko yksinkertainen rakenteeltaan, bentsaldehydi ja siinä pari substituenttia) ja yksi vaniljan maun tekijöistä, voimakkain osa vaniljan mausta tulee siis vanilliinista, mutta vaniljassa on paljon muitakin vivahteita. Vanilliinia voidaan siis valmistaa synteettisesti, joka luonnollisesti on halvempaa kuin vaniljan uuttaminen vaniljakasvista. Sitä valmistetaan selluloosateollisuuden jätteistä, suurin tuottaja on wikipedian mukaan Norjan metsäteollisuus.

Karpalokakku ja sipulipenkki

Miehellä oli viime viikolla syntymäpäivä. Lahjoin savustuslaatikolla ja halsterilla. Selvisi myös, mitä tarkoittaa järkiavioliitto. Työkaverit olivat nimittäin todenneet, että mieheni on solminut järkiavioliiton, kun vei tekemäni kakun töihin. :D Tuo on kyllä helppo ja hyvä kakku. Ei ole siis juustokakku, vaan liivatteella on koottu kasaan turkkilainen jogurtti, valkoinen suklaa sekä kermavaahto, keksinmurupohja ja välissä karpaloita ja ihan vaan valmista kinuskikastiketta.

Tältä näyttivät meidän sipulit reilu viikko sitten, kun pienet puutarhurit niitä kastelivat.

Tilauksia

Tilasin tässä viikon mittaan muutaman mukavan jutun itselleni.

Tällaisen leimasimen:

Ja tällaiset stanssit:

Ja muutaman musteen:

Eilen oltiin häissä Kirkkonummella: morsian oli kaunis, sää kuuma ja ruoka hyvää. Bileet vasta alkoivat, kun me lähdettiin ajamaan kotia kohti, mutta mukavaa oli. Tänään on ollut laiska päivä, kello on pian puoli kuusi ja olen edelleen pyjamassa. Kai se on jotain muuta puettava päälle (vai kävisiköhän lähikaupassa pyjamassa...)