Arkeni harmaat helmet

Kuntauudistus

2012-02-10T09:55:00.000+02:00

Tällä hetkellä tapetilla on kuntauudistus. Uudistushan on olevinaan kovin myönteinen sana, mutta kyllähän jokaisen tuntosarvet herkistyy heti, jos politiikassa, työpaikalla tai melkein missä vaan tehdään uudistusta. Uusi kun ei ole synonyymi paremmalle tai edes hyvälle.

Tässä vaiheessa keskustelu on jumahtanut tasolle, onko hyvä asia, että minun kotikuntani liitetään yhteen tuon toisen kunnan kanssa, jossa en ikinä käy. Meillä kotona on pohdittu myös sitä, että mitä järkeä tässä on.

Perusongelmahan on käsittääkseni se, että on paljon köyhiä kuntia, jotka eivät oikein selviä kuntalain asettamista tehtävistä (muun muassa terveydenhuoltoa, perusopetusta, päivähoitoa, sosiaalihuoltoa, lastensuojelua, vanhus,- vammais- ja päihdehuolto, toimeentulotuki, kaavoitus, ympäristönkäytön valvonta, pelastustoimi, teiden ylläpito, vesi/jäte/energiahuolto osittain ainakin). Kunnat voivat järjestää palvelut joko yksin tai yhteistyössä muiden kuntien kanssa. Yhteistyö joillain sektoreilla on suurempaa yli kuntarajojen ja joillain käsittääkseni hyvinkin pientä. Nyt ajatellaan, että jokaisessa kunnassa on oltava, sanotaan vaikka jokin tietty terveyspalvelu. Kuntauudistuksen jälkeen osasta kylistä voidaan viedä (eikä vain voida, vaan viedään) nämä palvelut pois, sillä isossa kunnassahan on kuitenkin olemassa kyseinen palvelu. Tuolloin palvelun poisvieminen tapahtuu viereisen suuremman kaupungin päätöksellä, parin tuhanneen asukkaan kylän mielipiteellä ei ole enää mitään väliä. Eikö olisi järkevämpää luoda malleja yhteistyökuvioille, joihin kunnat hakeutuisivat vapaaehtoisesti ja niin, että saisivat itse päättää. Eivät ihmiset nyt aivan typeriä ole. Kyllä moni lähtee lääkärille naapurikuntaan terveysasemalla, jossa on lääkäri kuin siihen lähimpään, jossa sitä lääkäriä ei yksinkertaisesti ole.

Huoltosuhteet ovat vinksallaan: veroja maksavat ovat keskittyneet tiettyihin, isoihin kaupunkeihin ja maalaiskunnissa mummot ja papat kaipaavat hoitoa. Lehdissä törmää toisinaan jonkun helsinkiläisen ruikutukseen jo nyt, että he joutuvat elättämään muuta Suomea. Kunnista ei saada mitenkään samantasoisia huoltosuhteiden perusteella. Pääkaupunkiseudulla menee varmasti lujempaa kuin Pohjois-Karjalan eteläisimmällä kunnalla (jossa saa googlen kartassa painaa aika monta kertaa lähennä-nappia ennen kuin ensimmäinen paikkakunnan nimi tulee näkyviin (Kitee, 9000 asukasta)), joten tulojen tasausta joudutaan jatkossakin tekemään.

Kuinka paljon kuntauudistus maksaa ja mitä ongelmia siitä on? Aluksi hallituksessa lupailtiin, että pakkoliitoksia ei tehdä, mutta tänään Katainen näyttää sanoneen Hesarille, että pakollakin voidaan liittää. Jos ei pakolla, niin sitten porkkanoilla. Porkkanat ovat rahaa. Kuntalaisten elämää se hankaloittaa. Hätäkeskuspäivystäjä ei tiedä, missä sinä olet, talousalueen lehden levikki on jatkossa kolmen kunnan alueella, mutta ei kata koko kuntia.

Voiko kunnassa olla viisi Savontietä ja kolme Keskuskatua? Kuinka paljon uusien kuntien perustaminen maksaa? Helsinki-Vantaa-Espoo-Kauniainen ovat pääkaupungin "metropoli", jossa yhteistyöhön on totuttu. Siellä asuvien voi olla vaikea ymmärtää, miten tärkeä identiteetin kannalta oma kunta monille on. Minä uskon, että kovinkaan moni ei harmittele sitä, että kirjastopalvelut on yhdistetty kymmenen kunnan alueella ja juurihoitoon pitää lähteä naapurikuntaan tai toimeentulotuesta päätetään talousalueen keskustaajamassa ja päivystävä henkilö on kotikunnassa paikalla vain perjantaisin. Kunhan oma kunta säilyy ja kuntalaisten oma päätösvalta säilyy.

On ihan turhaa puhua koko Suomen puolustamisen tärkeydestä, jos emme halua edes säilyttää koko Suomea asuttuna. Säilytetään kunnat (ne kunnat liittykööt yhteen, jotka sitä haluavat), kehitetään yhteistyötä ja tukekoon valtio niitä kuvioita ja kehitetään tulonsiirtoja kunnista toiseen entisestään.

Ihanuuksia

2012-02-06T21:19:00.000+02:00

Edelliseen postaukseen liittyen. Tänään tuli paketti. Nyt harmittaa ainoastaan se, että en saa jäädä kotiin viikoksi putkeen askartelemaan!

Askarteluostoksia

2012-02-06T17:51:00.000+02:00

Odottelen tässä kuumeisesti postipojan (saa se olla -tyttökin) tuovan minulle muutaman Lili of the Valleyn leimasimen. Siellä oli alennuksessa muutamia leimasimia hintaan £3, vaikka eiväthän hinnat muutenkaan päätä huimaa.

Odotan myös Etsyn kautta Jenkeistä tutulta kauppiaalta Distress Inkin musteita ja Tim Holtzin leimasimia. Vaikka tykkäänkin kannattaa pieniä suomalaisia askartelukauppoja, niin musteet saa Jenkeistä niin edullisesti, että mieluummin tilaan sieltä.

Teippiaskartelua en ole kokeillut, mutta olen muutaman kerran käynyt Teippitarhan sivuilla ihastelemassa. Nyt päätinkin sitten tilata. Ainakin tämä alla oleva lipputeippi siirtyy ostoskoriin.Jos siitä syntyy kortti, niin näet sen korttikori-blogistani, jos jotain muuta, niin sitten täältä.

P.S. Siellä oli myös tällainen tarjous, johon sitten tartuin. Eli saat tilauksen ilman postareita, kun bloggaat nettikaupasta.

Huivi

2012-01-30T16:52:00.000+02:00

Meillä oli aikamoinen haipakka eilen, kun sisareni oli ulkoistanut lapsensa synttärijuhlat meille. Aamupäivällä tulivat minun vanhemmat ja toivat mukanaan harvinaisen vieraan eli mummoni. Sitten saapui siskoa, siskon kaveria ja lapsia sekä setä ja osa perheestä. Oikein hauska päivä. Minä leivoin vain pullaa ja tarjosin ruokaa, mutta siskoni oli tehnyt oikein hyvät kakut: mutakakkua ja baileyskakkua. Jälkimmäisestä oli unohtanut sokeri pois, mutta hyvää oli silti.

Sain äidiltä joululahjaksi Pirtin Kehräämön lankaa ja tein siitä huivin. Huivi valmistui jo ajat sitten, oli vain päättämistä ja päättelyä vaille. Tein sen tänään ja nyt huivi pääseekin käyttöön. Lanka on ihanantuntuista ja todella kauniisti värjätty. En jaksa kikkailla tuon kuvan kanssa. Vähän liian siniseltä näyttää tuo violetti. Mutta tuonnepäin.

Ilman rahaa

2012-01-25T15:33:00.000+02:00

Hertta virittelee Uusi musta -blogissa keskustelua siitä, voiko ilman rahaa elää. Siis voihan sitä, mutta haluaako. Minä en haluaisi. Haluan pitää elämäni yksinkertaisempana. Laitamme säännöllisesti muutamille tahoille rahaa tililtä menemään enkä haluaisi luopua niistä asioista. Asuntolainan lyhennys pankille, yhtiövastike, sähkö, televisiolupa, vakuutukset. Nämä ovat nyt varmasti niitä tahoja, jotka eivät ota maksuksi vastaan sipuleita, perunoita tai itsetehtyjä kortteja. Apteekissa tarvitsee rahaa, ylioppilaskunnan vuosimaksu on maksettava euroilla eikä elokuvateatteriinkaan tai Rammsteinin keikalle niillä perunoilla pääse.

Meillä ei ole lehmää. Entä jos lähin maitokauppias ei halua vaihtaa maitoaan palstamme antimiin, mihinkään minun näperryksiini tai mihinkään minun tai mieheni taitoihin tai aikaan. Entä jos hän huolii vain kananmunia tai karatetunteja. Jos hänellä on jo kaikkea mitä haluaa noita kahta lukuunottamatta ja sattuu vaan olemaan niin jääräpää. Ja meillä ei niitä ole. Siitä vaan etsimään joku kanafarmari tai karateka, joka huolii maan mainiota hopeasipuleitamme vaihdossa. Ihanan yksinkertaista.

En ymmärrä, mikä hinku joillain on elää ilman rahaa. Mikä sen tarkoitus on? Ei raha tee elämästä monimutkaista tai ahdistavaa. Rahaan rakastuminen tekee. Liika raha tai rahattomuus voi tehdä. Liika kuluttaminen voi tehdä. Ylipäätään suhde rahaan voi tehdä. Mutta ei itse raha. Se helpottaa elämää maailmassa, jossa kaikki eivät ole itsenäisiä yrittäjiä. Raha säilyy paremmin kuin voi tai kapakala ja on kevyempää kantaa kuin oravannahat. Rahattomana eläminen on minusta vähän kuin "ei saa astua viivoille" -leikki. Se voi olla jonkun mielestä kivaa, sitä voi pitää haasteena, mutta ei siinä oikeastaan mitään järkeä ole.

Vaalituloksia

2012-01-23T11:09:00.000+02:00

Minusta on jotenkin jännä katsoa, miten erilaisia kuntia Suomessa on. Esimerkiksi satakuntalainen kaupunki Kankaanpää. En ole koskaan käynyt siellä, tiedän ainoastaan Kankaanpään Mailan (pesäpallojoukkue). Väyrysen kannatus 23,5% ja Soinin 17,6%. Asukasmäärältään hiukan suuremmassa Loviisassa edellä mainittujen herrojen yhteenlaskettu kannatus jää noin 17 prosenttiin. No, siellä puhutaankin ruotsia, ja Biaudet keräsi joka kuudennen äänen. Kauniaisissakin puhutaan ruotsia ja siellä Biaudet'n äänimäärä on myös iso. Tosin kauniaislaiset olisivat valinneet Niinistön suoraan presidentiksi. Peräti 75 (1,3%) äänestäjää äänesti Arhinmäkeä.

Tai Lapinlahti Pohjois-Savossa. Väyrynen on tietenkin ääniharava (32,8%), kun maalla kerta ollaan. Soini reilut 13% ja Essayah yli 7% (taitaa liittyä kävelyyn tämä luku). Ketkä ovat ne kuusi ihmistä, jotka äänestivät Biaudet'ta Rautavaaralla? Samassa kunnassa Arhinmäki sai melkein tuplasti ääniä verrattuna Haavistoon.

Enää ei voi kirjoittaa. Sisko tuli höpöttämään vaaleista. Käykää katsomassa itse.

Erikoinen kuva

2012-01-21T10:05:00.000+02:00

Tässä on yksityiskohta muutama päivä sitten tekemästäni kortista. Esittelin kortteja tänä aamuna miehelleni. Hänen mielestään kuva oli hiukan omituinen: pöydällä iso pöytäliina, sen päällä jokin pyöreähkö olio (oliolta näkyy toinen silmä ja nenä), jolla on kaksi kättä. Toista kättä suutelee joku nainen ja toinen käsi on ylöspäin ojennettuna ja siinä on jokin soikio esine.

Harjoittelua

2012-01-20T17:19:00.001+02:00

Ilmoittauduin tosiaan Intohimona Skräppäykseen -tapahtumaan. Marraskuussa tein kaksi leiskaa ja siihen se sitten jäi. Nyt tuli mieleen, että pitäisi taas vähän harjoitella ennen kun menen sinne tapahtumaan ihan hoomoilasena.

Skräppisivun tekeminen on mukavan erilaista kortteihin verrattuna. Pinta-alaa on moninkertaisesti (tämä on 12x12 tuumainen), joten siinä saa hetken miettiä, mitä haluaa sivulleen laittaa. Ajattelin aluksi skräppäillä ei-niin-tärkeitä-kuvia, elämän h-hetkiin tartun vasta sitten, kun on kertynyt vähän osaamista enemmän.

Askartelussa on sellainen huono puoli (ainakin rahanmenon kannalta), että koko ajan on jotain uutta ostettavaa. Joko on tullut jotain uutta markkinoille, tai sitten vaan on itse löytänyt jotain uutta, mitä ei ole ennen nähnyt tai sitten tekee jotain uutta ja tulee tarve jollekin uudelle. Nyt tarvitsisin kansion ja taskut noille skräppisivuille.

Tähän olisin voinut keksiä jonkin vähän älykkäämmänkin tekstin.

Taiteesta

2012-01-20T12:39:00.000+02:00

Jos minä jään töihin vähän pidemmäksi aikaa (en tee koskaan ylitöitä, vaan ehkä vaan teen enemmän tunteja tai sitten teen tunteja sisään), niin se tarkoittaa tuntia tai kahta. Mies ilmoitti aamulla jäävänsä ylitöihin ja se tarkoittaa ehkä kahdeksaa ehkä 12 tuntia.

Olen vähän seurannut Guggenheim-keskustelua. Minulla ei ole siitä mielipidettä; on hyviä argumentteja puolesta ja vastaan. Se vetää varmasti turisteja (muistakaa taide-hampurilaismatka Tukholmaan), mutta on totta, että arkkitehtuuri ja design ovat "vaikeampia" kuin kuvataide. Joku pelkää, että museo vie mahdollisuuksia kotimaisilta taiteilijoilta ja rahaakin se nielee. Toisaalta, jos meille tulee tänne Guggenheim, niin toista ei Pohjois-Eurooppaan tule. Onhan se vanha ja hyvä konsepti. Onneksi en ole päättämässä asiasta.

Mutta taide kannattaa aina. Täällä Jyväskylässä tulee aika vähän käytyä taidenäyttelyissä. Syksyllä oli maalauksia Keski-Suomesta taidemuseolla, se käytiin katsomassa. Nyt työn alla on Alvar Aalto -museossa käynti. Saa nähdä, milloin sinne eestyy.

JK. Väsynyt pappani nukkui pois eilen.

Väsymys

2012-01-18T16:09:00.000+02:00

Minua on viime aikoina väsyttänyt ihan älyttömästi. Eilen oli oikein pirteä päivä, mutta tänään on taas väsyttänyt. Viime yönä ei satanut lunta ollenkaan, mutta silti 20 yli viisi tuli aura-auto. Se aurasi eiliset lumet pihalta pois. Eilen pyöräilin aamulla ennen kahdeksaa ja missään ei ollut käynyt aura-autoa, ei pihassa ei kaduilla. No, parempi myöhään kuin... Viiden jälkeen aamuyöstä ei ole myöhään!

Mutta en minä ole väsynein. Minun isoisäni, pappani, on tosi väsynyt. Kävimme katsomassa häntä sairaalassa sunnuntaina. Hän vaan nukkui. Ei jaksanut herätä ollenkaan. Ehkä hän unessaan löi kämmenet yhteen ja sanoi meille "kaikki hyvin".

Omaan väsymykseeni olen miettinyt, että auttavatkohan ne kirkasvalolamput korviin. Se kuulostaa niin ufolta jutulta. Tosin on aika kallis kokeilu, jos ovat ihan humpuukia. Jossain näin hinnaksi lähemmäs kaksisataa euroa.

Papan väsymykseen ei taida auttaa enää mikään muu kuin nukkuminen.

Oho

2012-01-13T10:53:00.000+02:00

Tuli jo kommenttia, että voisi päivitellä tätäkin blogia. Joulu tuli ja meni, vuosi vaihtui ja sitä rataa. Olen ollut kauhean väsynyt. Jotenkin tuntuu, että tänä vuonna tuo pimeys iski pahemmin kuin koskaan. Toinen perheemme jäsen kärsii atooppisesta ihosta, ja tuumimmekin, että ensi vuodeksi voisi pitää mielessä etelänlomaa jonnekin joulukuulle, jos sattuisi olemaan aikaa ja rahaa.

Nyt tuota lunta on ja lisää tulee. Eilen kävin pienellä kävelyllä ja oli tosi kaunista ja kivaa. Muutama pyörää työntävä tyyppi ei ehkä ollut samaa mieltä, sen verran kärsiviä ilmeitä näin.

Illalla meidänkin kotona katsottiin vaalitenttiä. Oli itse asiassa ensimmäinen tentti, jonka katsoin enkä ole valtavasti muutenkaan televisiosta ehdokkaita seurannut. Asia-asioista ei tässä nyt sen enempää, muutamia lähinnä ulkoisia huomioita.

Sari Essayah on kyllä todellinen poliitikko, parissa puheenvuorossa oli kyllä sanoja, mutta ei ne mitään tarkoittanut. Kansanedustajien vihapuheiden ja Teemu Mäen kissatappovideon (voi tsiisus, miten se voidaankin nostaa esille missä vain!!) pystyy rinnastamaan vain Timo Soini. Tosin Timo Soinin viesti on kyllä tullut selväksi: "minä haluan valtaa".

Täysi-ikäinen ihminen on nainen tai mies. Parikymppisten (äänioikeutettujen!) tytöttely ja pojittelu on mautonta, sillä sanalla voidaan hyvin helposti alentaa ihmisen arvoa. Monissa paikoissa tytöttely/pojittelu on ok, mutta ei eilisessä vaalitentissä. Samassa keskustelussa (asevelvollisuus ja Suomen puolustaminen) ehdokkaiden omat armeijamuistelot olivat ööö... outoja. Heidän lähiyleisönsä oli kuitenkin lukiolaisjoukko, ja Lipponen tarjoaa samaistumiskohteeksi 50 vuoden takaisia inttimuisteloita.

Ihan mukavaa katsottavaa, vaikka olenkin jo valintani tehnyt (ääntäni en ole vielä antanut). Oletko valinnut jo ehdokkaasi?

Kaksi päivää Tukholmassa

2011-12-18T12:07:00.001+02:00

Olimme ystäväni kanssa Tukholmassa yhdistetyllä taide-, hampurilais- ja shoppailumatkalla. Oli oikein onnistunut matka. Keskiviikkoillaksi menin ystäväni luokse Lahden kupeeseen (tapasin siellä totisen pienen pojan) ja torstaina lensimme Tukholmaan. Jätimme tavarat hotelliin ja hoidimme Double Whopperin alta pois ensimmäisenä.

Sitten kävelimme kaupungin halki Moderna Museetiin, jossa oli siis esillä Turnerin, Monetin ja Twomblyn teoksia. 1800-luku on suosikkivuosisatani maalaustaiteessa. Turner ja Monet ovat kumpikin vanhoja tuttuja, mutta ainahan niitä mielellään katselee. Etenkin Turnerin töitä jaksaa ihmetellä kerta toisensa jälkeen: ensin on vain tunnelma, uskomaton taito kuvata valoja ja sitten ihmettelee, että miten en muka ensin huomannutkaan, että tuossahan makaa mies ilman paitaa! Twomblystä en sano mitään. Samalla reissulla näimme piparitaloja Arkkitehtuurimuseossa, samassa rakennuksessa.

Joulu näkyi Tukholmassa joulutoreilla, jouluvaloina (matkatoverini mukaan Tukholman valot voittivat kaikki Suomen jouluvalot noin kuusi-nolla) ja tietenkin kaupoissa. Yritin etsiä askartelukauppoja huonolla menestyksellä. Vanhassa kaupungissa kävin Ljunggrens Pappershandel -nimisessä, suloisessa paperikaupassa, mutta ei siellä ollut minulle mitään ostettavaa. Scrapparazzi-nimistä kauppaa ei löydetty, mutta siihen oli syynsä. Olin etukäteen katsellut, että missäpäin ehdimme käydä ja olin ajatellut, että tuon kaupan suunnalla ei ehditä käydä. En ollut kirjoittanut tarkkaa osoitetta ylös, oli vain kartalla summittainen pallura. Skapa Hobbyn ohitse käveltiin, mutta se on lopettamassa ja oli perjantaina suljettu. Hyllyt olivat jo tyhjännäköisiä, mutta kaikki olisi ollut hirvittävässä halvennuksessa. Viimeiseksi jätin ison Panduron, joka on toki tuttu nimi ja ajattelin, että sieltä nyt löytyy jotain peruskivaa. Oli todella suuri pettymys; kortti-, paperi- ja leimailuaskarteluun oli tarjolla vähemmän juttuja kuin perustiimarissa. Ostin yhden avainleimasimen, kimalleliimaa, kukkia ja ruskeita korttipohjia, ihan vain siksi, että olisin jotain ostanut. Hintatason mittarina voin käyttää vaikkapa Distress Inkin musteita, jotka maksoivat 69 kruunua (eli 7,64 euroa). (DI:n musteet maksavat siis Sinellissä 5,90, jossain askartelukaupoissa jopa 6,90; mutta minä tilaan ne Jenkeistä yleensä noin kolme-neljä euroa postareineen.)

Listalla olisi ollut vielä Helens present och papper sekä Pyssloteket, joka kumpainenkin olisivat varmasti olleet Panduroa parempia.

NK-tavaratalosta matkatoverini osti lapselleen vaatteita ja minä ihastelin lastenosaston suloisia, isoja peltileluja. Söderhallerna oli ehdottomasti paras kauppahalli, jossa käytiin. Ulkopäin näytti kulahtaneelta uimahallilta ja kun emme tienneet, että mikä se edes on, niin melkein ei menty edes sisään. Sisältä oli todella siisti, uusittu, mutta tunnelmallinen kauppahalli. Yläkerrassa oli vielä englantikauppa, josta toin Hula Hoopseja tuliaisiksi! Muut tuliaiseni olivatkin aika suklaapainotteisia.

Söimme hyvin. Central hotelin aamiainen oli hyvä, hotellin lähellä illallistettiin mukiinmenevässä ravintolassa pastaa (tosin erään naapuripöydän tapakset näyttivät paremmilta) ja hyviksiä syötiin monessa paikassa.

Matkan tympein osuus oli vastassa lentokentällä. Iltapäivällä oli ollut sähkökatko ja lennot vähän myöhässä. Yksi lento oli sitten vähän enemmänkin myöhässä, ja meidän lento lennettiin lopulta illan viimeisenä lentona reilut neljä tuntia myöhässä. Myöhästyimme tietenkin suunnitelluista busseista. Kun kone rullaili kentällä ja tajusimme, että meidän pitää mennä vielä bussilla terminaaliin, kello oli 18 minuuttia vaille kaksi. Bussi läksi terminaalimme edestä viittä vaille kaksi. Onneksi emme laittaneet mitään ruumaan ja kun pistettiin vähän juoksuksi, niin ehdimme kuin ehdimmekin bussiin. Seuraavaa olisikin pitänyt odottaa reilut 2,5 tuntia.

Matkalla mietimme, miten tylsä juttu nykyään on se, että kaikkea saa nykyään kaikkialta. Lapsena laivalla käyminenkin oli suuri juttu, kun Tobleronea ja vadelmaveneitä ei saanut Suomesta. Nyt Helsingissä ja Tukholmassa on pitkä liuta samoja kauppoja, Prahassa ei voinut välillä kauppojen nimikylttien perusteella tietää, onko Lontoossa vai missä. Harmi.

Ja tässä sama kuvin, jos et jaksanut lukea sepustusta! (Suosittelen klikkaamaan kuvat isommiksi, niin näetkin jotain.)

Hampurilainen

2011-12-13T21:46:00.000+02:00

Ainiin. Teimme sunnuntaina hampurilaisia. JÄRKYTTÄVÄN hyviä.

Lyhyitä huomioita

2011-12-13T19:20:00.000+02:00

- Köyhien asemaa parannetaan monin tavoin ensi vuoden alusta. Yksinhuoltajasiskoni sai tänään ilmoituksen melkoisen suuresta vuokrankorotuksesta. Että suututtaa.
- Työkaveri muistutteli eräästä projektista, johon osallistuin vähän aikaa sitten. Tulkoon siitä oma postauksensa, kun aika antaa periksi.
- Huomenna on tämän syksyn viimeinen tentti. Vähän pelkään, että toksikologia uusitaan ensi vuonna.
- Olen torstain ja perjantain Tukholmassa, ihanaa!
- Areena ei jumikaan kaikilla. Onko joku ratkaissut mysteerin, mistä pätkiminen johtuu (ei nettiyhdeyden nopeudesta ainakaan)? Meillä kun jumii kutakuinkin aina (äsköisellä yrityksellä heti 9 ja 20 sekunnin kohdalla).
- Mikä puhelin kestäisi vähintään viisi vuotta sekoilematta?

Intohimoa

2011-12-10T09:30:00.000+02:00

Skräppäysurani on siis alkanut, ja aion heti lähteä ottamaan oppia parhailta. Tässä ihan vieressä, Laukaassa, järjestetään Intohimona skräppäys -tapahtuma huhtikuussa. Ilmoittauduin mukaan molemmiksi päiviksi ja lisäksi yhdelle kursseista: "For the love of masking". Siellä sitä sitten opitaan erilaisia maskaustekniikoita. Kivakiva! Tapahtumaan voi tulla myös piipahtamaan katselijan roolissa, jos ei halua pöytää ottaa.

Vauvan lapaset

2011-12-03T09:17:00.001+02:00

Olemme menossa tänään katsomaan serkkuni vauvaa. Eilen tuli mieleen, että mitähän veisi vauvalle tuliaisena ja kaivelin ruosteenpunaista (vai mikä tuo väri nyt onkaan) lankaa. Katsoin kaksi jaksoa Planeettamme Maata ja neuloin kaksi pientä lapasta. Jouduin tosin soittamaan kaksi puhelua ja tarkentamaan vauvan käden kokoa. Hankala muuttaa älyttömän pieni senteiksi.

Lisäyksenä vielä kuva "pakettikortista". Pitäis tehdä paljon juttuja käsin, niin voisi käyttää noita ihania leimoja!

Joulukalenteri

2011-12-03T08:34:00.000+02:00

Joulu tulla jollottaa. Sain Outilta hauskan joulukalenterin. Iloinen ja jouluinen laatikko, josta otetaan joka aamu silmät kiinni ylläri: teepussi. Tänään oli perus earl grey -aamu. Sellaisista pidän!

PS. Ärsyttää tämä pimeys. Olen siirtynyt kylpyhuoneeseen kuvaamaan, kun muualla ei oikein ole tasoja sopivan valon alla.

Lontoon nähtävyyksiä

2011-11-28T22:12:00.000+02:00

Tein vielä toisenkin skräppisivun. Tällä kertaa kaksi överin sinistä kuvaa Lontoon maamerkeistä.

Minä skräppäsin!

2011-11-28T20:00:00.000+02:00

Olen monesti haaveillut, että kokeilisin skräppäystä. Olen nähnyt toinen toistaan hienompia sivuja ja ajatellut, että kunhan vaan ehdin, niin kokeilen. Teinhän minialbumin mummolle kesällä synttärilahjaksi, mutta tämä on ensimmäinen kerta, kun kokeilin skräpätä jotain 12 tuuman paperille. Valkkasin pari kuvaa vuodelta 2006. Tytöt järkkäsivät minulle läksiäiset ennen Lontooseen lähtöäni.

Mitkä ovat ensimmäiset ajatukseni? Että vaikka 12 tuumaa on älyttömän paljon enemmän kuin viisi tai kuusi tuumaa (jonka kokoisia kortteja teen), niin tilahan on todella rajallinen, etenkin jos ottaa kaksi kuvaa ja noin isot kirjaimet. Muutaman sanan kirjoitin tuonne A day in my life -lappusen taakse.

Mutta olipa hurjan hauskaa. Eiköhän näitä tule lisää!

Loistava viikonloppu

2011-11-27T21:02:00.000+02:00

Hyviä ystäviä kylässä. Karpalo&valkosuklaa-keksejä. Joulusuklaita. Joulumyyjäiset. Elokuva ja sen äärellä herkkuvoileipiä grillistä erilaisilla täytteillä. Valkoisia neilikoita maljakossa. Askartelutapaaminen ja pari korttia kotona. Tulinen tomaattikeitto. Kunnolla haudutettu spelttipuuro. Monta senttiä lunta. Rakas mies. Mitäpä ihminen voi elämältään muuta toivoa?

Muukalaisviha haisee!

2011-11-18T07:41:00.002+02:00

Minua pistää vihaksi muukalaisviha ja rasismi. Nyt julkisesti irtisanoudun moisesta kuvottavasta ilmiöstä, joka on pahasti levinnyt koko Euroopan alueelle ja Suomeenkin.

En aio enää keskustella maahanmuutosta yhtenä kokonaisena massana. Minäkin olen maahanmuuttaja, jopa kahteen kertaan: ensin Englantiin ja sitten Suomeen. Olen kotoutunut tänne aika hyvin, kiitos kysymästä. Maahanmuuttaja tulee tänne töihin, opiskelemaan, kasvattamaan lapsia, kotiin, pakolaisena, huijattuna, maksamaan veroja, kuolemaan, väliaikaisesti ja niin edelleen. Heitä ei yhdistä mikään muu kuin se, että he ovat asuneet jossain muussakin maassa kuin Suomessa. Ainoa maahanmuuttopolitiikka mitä pitäisi olla, olisi kysymys siitä miten voidaan hyödyntää tässä kansainvälisessä maailmassa tätä hienoa voimavaraa! Puhutaan asioista niiden oikeilla nimillä!

Rasisti ei halua ulkomaalaisia Suomeen. Sinulla on oikeus naurettavaan, pelkoon ja mielikuvukseesi perustuvaan mielipiteeseesi. Minulla on oikeus olla sitä kuulematta. En halua kuulla sitä. Pidä se omana tietonasi. Jos haluat keskustella kriittisesti vaikkapa Suomen pakolaispolitiikasta, niin se sopii oikein hyvin. Voimme keskustella niin kauan, kunhan vaan keskustelu on sivistynyttä. Jos se ei ole sitä, voit mennä kotiisi yksin mutisemaan. Minua ei kiinnosta.

Timo Soini ei suostu kommentoimaan äärioikeistolaisia liikkeitä (esimerkiksi alla olevassa OBS:n ohjelmassa). Puolueella ei ole olevinaan mitään tekemistä niiden kanssa. Kuitenkin äärioikeiston kannattajat ja rasistit ovat äänestäneet perussuomalaisia juuri puolueen rasistisen linjan kanssa. Jos perussuomalaisilla ei oikeasti olisi mitään tekemistä rasismin kanssa, niin Soini sanoisi sen vakuuttavammin. Rasistit kansanedustajat erotettaisiin puolueista ja Soini kertoisi puolueen vastustavan rasismia niin pontevasti, että äänestäjätkin ymmärtäisivät. Ei Soini tyhmä ole, sen olen sanonut alusta lähtien. Eiköhän Soinin tavoite ole pitää perussuomalaiset pinnalla millä hyvänsä.

Eilen illalla tuli FST:ltä OBS. Kannattaa katsoa. Voin kertoa siitä kuvottavimman palan. Rasistiset puolueet ovat siis levinneet ympäri Euroopan, tilanne on erityisen huono Unkarissa. Paikallisen Jobbik-puolueen kansanedustajan mielestä Unkarin romaniongelmaan on oiva ratkaisu: otetaan romaniperheiltä lapset pois ja sijoitetaan he sisäoppilaitoksiin. Näin saataisiin katkaistua yhteys huonoon kulttuuriin. Yhteys 30-luvun työleiripuheisiin ei ole kovin kaukaa haettua.

Kortit karkasivat omaan blogiinsa

2011-11-13T14:47:00.002+02:00

Tuumasta toimeen ja korteille syntyi oma yksinkertainen bloginsa. Tervemenoa Korttikoriin. Täällä jatketaan kaiken muun mahdollisen parissa.

Onko kauppa auki?

2011-11-13T11:12:00.000+02:00

Että minä inhoan tätä ikuista rumbaa, kun ei tiedä, ovatko kaupat auki, mitkä kaupat ovat auki ja milloin kaupat ovat auki.

Sen olen jo oppinut, että kaksi lähintä Salea on joka päivä auki klo 23 asti (siis niinä päivinä, kun ovat auki). Sitä en siis tiedä, milloin nekin kaupat ovat kiinni.

Mietin, että olisin käynyt tänään Tiimarissa, mutta onneksi älysin alkaa tarkistella asiaa. Tiimarin tai Keljonkeskuksen sivuillahan ei tietenkään ole mitään mainintaa asiasta, että kaupat ovat kiinni. Mutta löysin onneksi uutisen, jossa tämä kerrottiin. Niin, onhan tänään isänpäivä, joten syytä pitääkin kaupat kiinni. (Mutta hetkinen, kaupathan ovat auki kuitenkin jouluaattona. Meidän perheessä se on kuitenkin vähän isompi juhla kuin isänpäivä.)

Silloin, kun muutin Jyväskylään, sattui joulun alla niin, että olin menossa sunnuntaina keskustaan vähän kaupoille. Silloinen kämppikseni totesi, että ihan turha juttu, ei siellä ole kaupat auki. Ja totta tosiaan, vain kourallinen kauppoja oli auki (esimerkiksi Suomalainen kirjakauppa ei ollut auki).

Jos kävisi paljon kaupoilla, niin ehkä oppisi tietämään, milloin ne ovat avoinna. Käyn ehkä liian harvoin. Minun puolestani kaikki kaupat voisivat olla kiinni vaikka aina lauantaisin ja sunnuntaisin (kuinkahan paljon vähemmän turhaa roinaa suomalaiset hankkisivat), kunhan siinä olisi joku sääntö.

Sitten kun alkaa vielä miettiä, monelta aukeaa tai sulkeutuu posti, kirjasto, apteekki ja niin edelleen, niin jopas alkaa olla koukeroista.

Joulukortti

2011-11-12T11:18:00.000+02:00

Tässä on mietinnän alla, että perustaisin korteille oman blogin. Nyt niitä tulee ladattua ainoastaan Koukussa kortteihin -sivustolle, joskus tänne. Korttiharrastajia ei ehkä kiinnosta niinkään höpötykseni ja höpötyksiäni lukevat taas eivät ehkä ole niin kiinnostuneita korteista. Mietinnän alla siis.

Tässä kolmas tämän aamun tuotokseni (olen välillä maalannut myös seinää, lukenut hesarin aamupalan kera ja pessyt pyykkiä).

Tilkkutäkki-kortti

2011-11-12T08:33:00.000+02:00

Kello on puoli yhdeksän lauantaiaamuna ja olen jo kaksi korttia tehnyt. Tällaiset aamut ovat mukavia. Tämä toinen kortti on Villakeijun haasteeseen, jossa piti korttiin tehdä tilkkutäkkimäinen kokonaisuus.

Joulumuisteloita

2011-11-08T19:06:00.000+02:00

Sitähän alkaa pikkuhiljaa jo ajatella joulua. Joulukortteja olen tehnyt jo jonkin verran ja muutamia juttuja olen jouluksi jo miettinyt. Olen toivonut työvuoroja niin, että mulla olisi jouluna vapaata 21.-28. päivä eli viikon verran. Muutenhan joulu osuu hölmösti viikonlopulle. Minusta pitäisi aina saada ekstravapaapäiviä, jos juhlapyhä osuu viikonlopulle. Miehelläkin on joulu vapaata, menee vasta tapanina töihin.

Tapanina olemme aina tavanneet minun sukuni kanssa. Viimeksi syötiin (eikö syötykin?!) Pöyhölän pappilassa, joka on aivan ihastuttava paikka. (Omituiset nettisivut, kun etusivulla ei lue mitään). Toivon kovasti, että sukumme päättävät elimet valitsevat tänäkin vuonna tämän ruokapaikaksi.

Tänä vuonna menemme jouluksi anoppilaan. Meillä ei ole mitään tiettyä kaavaa, missä jouluja vietämme milloinkin. Eniten minua rassaisi ajatus joulusta, jossa pitäisi kurvata koko ajan paikasta toiseen, ainakaan pitkiä matkoja. Anoppilassa pääsee pihasaunaan ja maaseudun rauhaan. Siitä tykkään kovasti.

Aika usein olen viettänyt joulun siskoni kanssa. Tulee heti mieleen muutama hauska muisto.

Kerran katsottiin joulun pyhien aikana niin monta elokuvaa, että mentiin ihan sekaisin. En muista monta, varmaan jotain 20-30. Ei kerta kaikkiaan muistanut mitkä tapahtumat kuuluivat mihinkäkin elokuvaan.

Suurena tsunamivuonna (mikä vuosi se sitten olikaan) oltiin joulun pyhät Pariisissa hotellissa, jossa oli suomalainen sauna. Oltiin kipeitä ja kurjia, mutta Disneylandissa käytiin. Ja manattiin vielä ekana iltana, miten hemmetin kylmä hotelli huone oli ja aamulla huomasin patterin. Kun sen laittoi päälle, niin pieni huone oli vartissa lämmin.

Yhtenä jouluna haettiin Lontoosta lähi"torilta" vilkkuvat tonttulakit ja nenät. Hengailtiin kotona pyjamissa, lakeissa, nenissä ja aurinkolaseissa; lähdettiin nimittäin joulun jälkeen Kanarialle. Olikohan sama joulu, kun syötiin "jouluaterialla" ruotsalaisia lihapullia valmiskastikkeella ja valmisperunamuusilla. Tuli vähän kiire katsomaan LOTR-elokuvaa.

Yhtenä jouluna sisko otti kaikki joulukoristeet pois joulupäivänä ja sanoi, et joulu on ohi.

Ollaan vietetty kyllä aika monta kertaa niin epätyypillisiä jouluja, että ehkä siksi minusta on erityisen ihanaa vähän hössöttää mahdollisimman perinteisiä jouluasioita.

Pöllö-arvontaa

2011-11-07T13:35:00.000+02:00

Näitä arvontoja pukkaa nyt joka tuutista, mutta PaaPiillä olisi kiva palkinto:

PS. Tietenkään näistä arvonnoista ei pitäisi huudella omassa blogissa, sehän vain vähentää minun mahdollisuuksiani. :D PaaPiipa oli ovela. Kun huutelen täällä ja jos satun voittamaan, niin saan vielä ekstra-palkinnon. :D

Sinellin ostokset

2011-11-06T19:14:00.000+02:00

Kummityttöni oli kultainen ja tuli siivoamaan (äitinsä kanssa, kiitos hänellekin!) vanhan kotimme. Kiitokseksi vein hänet tiistaina Sinelliin shoppaamaan. Taisimme olla kaupassa 1,5 tuntia. Voi sitä hipelöinnin ja ihastelun määrää. Tuhlasin saamani 50 euron lahjakortin. Sain vielä muitakin alennuksia ja tämä ihanuus maksoi minulle 1,15€:

Uusi olohuone

2011-11-06T19:10:00.000+02:00

Lokakuu meni aika sumussa.

Remontoimme uutta kotia aamusta iltaan, aina kun en ollut töissä tai koulussa tai kipeänä (sairastin reilu kuukausi sitten olleen kahden mahataudin jälkeen vielä kolmannenkin, ilmeisesti se raju tauti teki pahaa jälkeä vatsassa, toivottavasti nyt pysyisi poissa). Mies teki vielä enemmän ja onneksi meillä oli appiukko apuna. Kiitos hälle!

Emme aivan saaneet remppaa valmiiksi, vaan jouduimme muuttamaan vähän keskeneräiseen kotiin. Sauna-kylppäriosasto ei ole vieläkään ihan valmis: saunasta puuttuu lauteet (ja vaikka kiuas on paikoillaan, niin sitä ei ole kytketty) ja lavuaarissa ei ole hana paikoillaan. Muuten on yhtä sun toista pientä kesken. Eilen alkoi jo kyllästyttää keskeneräisyys ja laitoimme olohuoneen kuntoon. Nyt siellä on huonekalut paikoillaan, valaistus hoidettu ja matto lattialla. Kaikki ylimääräinen on kannettu muualle. Onpahan yksi auvoinen satama, jonne mennä lepäämäämään, kun muu koti alkaa ahdistaa. Taulut eivät tietenkään ole seinillä ja listat puuttuvat, mutta onpahan jokin rauhallisempi paikka.

Seinä ei ole joulunpunainen. Se piti alunperin tapetoida, mutta netistä tilaamani tapetti oli aivan surkeaa, joten suunnitelma vaihtui yhdessä aamussa granaattiomenan väriseen maaliin. Olemme kyllä molemmat hyvin tyytyväisiä. Hieno on!

Pakina

2011-11-01T13:41:00.000+02:00

Pakina menneisyydestä. Mutta hyvin ajankohtainen silti.

P*skarteluhaaste #113

2011-10-19T22:00:00.000+03:00

Tänään on ollut puolikas vapaapäivä. Olen nauttinut itse tehtyä glögiä ja leipäjuustoa kurpitsahillolla ja vähän askarrellut. P*skiksessa oli tällä kertaa haasteena käyttää pinkkiä ja keltaista. Minulle tuli heti mieleen pinkki korttipohja, joka on jäänyt käyttämättä. Se sai tällaisen komea ulkomuodon:

Kiirettä pukkaa

2011-10-14T13:18:00.000+03:00

Minulla on tässä "ylimääräistä" aikaa, koska odotan autokyytiä remonttipaikalle. Muuten on ollut vähän kiirettä. Töitä ja koulua (keskiviikkona koko päivän ekskursio Forssan jäteasemalle, siitäkin olisi paljon kerrottavaa) ja sitten pikku projekti tuolla uudessa kodissa. Mies on huhkinut siellä joka päivä aamusta iltaan, minä silloin kun olen ehtinyt.

Kylpyhuone ja sauna on nyt purettu kokonaan. Minä en ole siis tehnyt siellä mitään. Eilen näin, kun oli laitettu jo ensimmäinen puu lattiaan. Siitä se rakentaminen alkaa.

Putkimiehet ovat olleet hankala ihmisryhmä. Yhden piti tulla, mutta ei sitten koskaan vastannut puheluihin tai viesteihin. Kertoisin tässä sen putkifirman nimenkin, mutta en tiedä sitä. Tuo eilinen kaveri vaikutti hyvältä tyypiltä.

K-raudassa on käyty aika moneen otteeseen. Niitä on kaksi ja ne menevät päässäni sekaisin. Eri kaupoissa tavarat ovat eri paikoissa. K-raudassa voi käydä päivässä jopa kolme kertaa. Helposti.

Minä olen maalannut seiniä alakerrassa: olohuoneessa ja vessassa. Purkanut puolipaneelin tapaista keittiössä. Sen rakentaja oli tajunnut jossain vähän ennen puolta väliä, että viiluista saadaan vaneria liimaamalla ne yhteen. Sellaista saattaa pystyä jopa ostamaan valmiina eikä niitä kaikkia viiluja tarvitse yksi kerrallaan naulata/niitata ensin toisiinsa ja sitten seinään kiinni. Oli vähän helpompi irroittaa ne loppuosan kolme naulaa kuin alkuosan miljardi naulantapaista.

Olen ostanut myös tärkeitä asioita. Kuten pussillisen Queen of the night -asioita. No, mikä nyt on tärkeää kenenkin mielestä. :D

Aina kannattaa valittaa

2011-10-14T13:00:00.001+03:00

Minulle tuli pari päivää sitten Saunalahdelta reilun kuuden euron lasku (6,49é). Lasku oli loppulasku viime talvena (tammikuussa!) lopetetusta mobiililaajakaistaliittymästä. Joku voi muistaa, että se oli se surullinen liittymä, jonka kanssa jouduin taistelemaan viikkosotalla, kun ei vaan toiminut (verenpaineet nousee pelkästä ajattelusta). Tarkistelin tiliotteista, että olin maksanut vielä helmikuussa kuukauden nettimaksun. Vanhoja laskuja ei tietenkään ollut enää tallella, joten en voinut tietää, miltä ajalta se helmikuussa maksettu lasku oli.

Kyllä sieppasi. Mutta valveutuneena kuluttajana en tietenkään maksanut laskua heti, vaan vaadin vähän selvitystä. Lisäsin myös ehkä hiukan ivallisen kysymyksen siitä, että lähetetäänkö laskut tahallaan yhdeksän kuukauden viiveellä, että asiakkaan olisi mahdollisimman vaikea muistaa tilanteita tarkasti.

Plussaa Saunalahdelle siitä, että yhteydenpito sujuu kohtuullisesti netin kautta. En joudu samaan turhauttavaan tilanteeseen kuin Soneran kanssa, että karjun ja kiroilen automaatille. Tällä kertaa vastaus tuli päivässä: Lasku on aiheellinen, mutta koska lasku on lähetetty näin pitkällä viiveellä, päätin asiakaspalveluksellisista syistä hyvittää sen. Voit siis jättää laskun xxx maksamatta.

En tiedä onko niin voittajaolo. Tänään tuli reilun 1200 euron lasku K-raudasta.

Kannanotto

2011-10-11T16:08:00.000+03:00

Taiteeseen ja museoihin ei kannata satsata. Eivät ne ketään kiinnosta ja ovat ihan silkkaa rahan haaskausta. Eihän ne edes tuota mitään.

P.S. Harkitsen kovasti, että olisikohan minulla ennen mahdollisuutta käydä täällä ennen 15.1.2012.

Blogiarvonta

2011-10-05T15:31:00.001+03:00

Löysin kivan askertelublogin. Siis eksyin sinne arvonnan perässä, mutta osoittaui oikein kivaksi! Myös arvottava palkinto näyttää kivalta.

Käy osallistumassa. Minulla on ollut niin hyvä tuuri viime aikoina, että nyt on sinun vuorosi!

Kaksi palkintoa

2011-10-04T12:15:00.000+03:00

Minulla on ollut aivan mieletön munkki: voitin siis sekä Lauran korttihaasteen palkinnon että Sinellin kuukausikisan.

Nauhat, leivokset ja ihastuttava kortti on Lauralta. Lahjakortti, kisut ja mainoslehtinen (pitäähän sitä miettiä, mihin lahjakortin tuhlaa!) Sinellistä. Aivan mahdottoman paljon kiitoksia!

PS. Lauran haasteessa kurkistetaan nyt ompelukoriin ja Sinellissa kuvataan lunta ja jäätä. Käykää osallistumassa!

OHO

2011-10-03T19:40:00.003+03:00

Tämän voittajan on valinnut arvovaltainen raati. ;)

Blogitunnustus

2011-10-03T19:27:00.000+03:00

Zirkonella ilahdutti minua blogitunnustuksella. Kiitos paljon! Tällaiset pikkuasiat aina ilahduttavat päivää!

Tunnustuksen saaneen pitää;

1. Kiittää tunnustuksen antajaa.
2. Antaa tunnustus kahdeksalle bloggaajalle
3. Ilmoittaa näille kahdeksalle tunnustuksesta.
4. Kertoa kahdeksan satunnaista asiaa itsestään.

En taida tuntea kahdeksaa bloggaajaa, mutta pistän toki satunnaisgeneraattorin päälle:

1. Olen asunut sekä maalla lehmien naapurina että Länsi-Euroopan suurimmassa kaupungissa.
2. Pidän todella paljon tummasta suklaasta, etenkin chilillä maustettuna.
3. Lomailin Arles-nimisessä kaupungissa Ranskassa, koska Vincent van Gogh maalasi siellä.
4. Isäni on syntyisin Keski-Suomesta ja äitini Etelä-Savosta.
5. Minulla on yksi sisko, maailman paras.
6. Kilpikonnat ja kissat ovat suosikkieläimiäni.
7. Harrastan palstaviljelyä.
8. Olen tänään saanut avaimet ensimmäiseen omaan asuntoon (no, yhteinen miehen kanssa).

Kaunis päivä

2011-10-01T20:46:00.000+03:00

Tänään on ollut ensimmäinen parempi päivä. (Tosin nyt illalla tuntuu vähän kuumeiselta.) Kävin vähän kävelemässä lähitienoilla ja ihastelin kaunista päivää myös kameran linssin läpi.

CLP-40

2011-09-30T19:03:00.001+03:00

Melkoisen imelä joulukortti Crafting Life's pieces -blogin haasteeseen.

Elämme velaksi

2011-09-30T08:01:00.000+03:00

Hesarissa oli eilen palstan kokoinen tumppiuutinen. Se oli sivulla kuusi ja vielä kaiken lisäksi kotimaa-osiossa. Minusta se oli päivän tärkein uutinen ja koskee jokaikistä tällä maapallolla. Se pistää vihaksi ja tekee surulliseksi. Uutisessa kerrottiin, että loppuvuosi eletään velaksi. Nyt on kulutettu kaikki uusiutuvat luonnonvarat, joita luonto vuoden aikana tuottaa. Me lainaamme siis lapsiltamme ja lapsenlapsiltamme loppuvuoden. Ja jonain päivänä ne on pakko maksaa takaisin. Mahtavat olla onnellisia, kun kaivelevat jätteistämme raaka-aineita ja siivoavat sotkujamme. Ja me suomalaiset olemme sieltä pahimmasta päästä. Me olemme eläneet suurimman osan vuodesta velaksi.

P*skarteluhaaste #110 (ja kuulumisia)

2011-09-29T11:55:00.000+03:00

Kuudes päivä tätä samaa mahatautia (lääkäri siis arveli, että viime viikolla ollut yhden päivän tauti oli joku eri juttu) ja alan olla täysin kypsä. Paikat ovat kipeänä ja olo melkoisen heikko. Kävin eilen kävelemässä muutaman sata metriä videovuokraamoon ja kauppaan ja olin sen reissun jälkeen ihan poikki. Yritän olla ajattelematta miten paljon jään kouluhommissa jälkeen. Kotona ei oikein voi opiskella, pitäisi mennä kirjastoon kirjojen ääreen, mutta ei kykene. Ehkä se tästä.

Mutta kortteja olen koettanut vähän väsäillä. Tämän viikon p*skiksessa on väribingo. Valitsin ensin värit (turkoosi, musta ja oranssi) ja sitten aloin miettiä, mitähän tekisi. Siitä tuli yllättävän kiva, kun lähtökohtaisesti minusta oranssi ja turkoosi eivät sovi yhtään yhteen.

Maanantaina menemme pankkiin ja maksamme loput uudesta kodistamme. Sitten saamme avaimet käteen. Siinä ei kauaa ihastella, kun alkaa armoton purkaminen ja remontti. Saa nähdä, mitä kaikkea minä pääsen tekemään, mutta lähinnä on kuulostanut siltä, että minun tehtäväni on maalata. Aina kun tulee puhe maalaamisesta, niin selviää, että se on minun hommani. Kylppärissä ja saunassa on vähemmän maalaushommia, ja saa nähdä, onko siellä mitään, mitä osaisin tehdä.

Pajan art #96

2011-09-28T16:20:00.000+03:00

Pajan art -haateen aiheena tällä kertaa kehykset. Kortin koko omavalintainen 12x12 senttiä.

Zetti eli omituinen kortti

2011-09-28T10:29:00.000+03:00

Eilen "ahkeroin" omituisen korttini parissa. Smudgy Antics -haasteena oli zetti eli Teesha Moore -nimisen kaverin jalanjäljissä. Klikkaa tästä, jos olet ihan ulalla. Minäkin olin. No, kortissani ei ole Smeared Inkin kuvaa, joten en osallistu haasteeseen, mutta hauskaa kuvan tekeminen kuitenkin oli. Minulle tuli heti mieleen uudehko Gorjuss-leimasimeni ja pöllöjähän on vaikka kuinka mistä valita.

Lauran korttihaaste 2

2011-09-27T09:42:00.001+03:00

Olen edelleen kipeänä kotona. Lauran korttihaasteessa teemana oli inspiroitua elokuvasta. Hetken mietin ja päätin inspiroitua Amélie-elokuvasta. En ollutkaan katsonut sitä aikoihin. Se onkin yksi kaikkien aikojen lempielokuvistani. Katsoin sitten elokuvan ja askartelin tällaisen kortin:

Aivojumppaa

2011-09-26T16:15:00.000+03:00

Rannekkeet

2011-09-25T18:31:00.000+03:00

Tämän syksyn neulomiset alkoi hyvin pienellä, mutta tarpeellisella asialla: rannekkeilla.

Tapettiapua

2011-09-25T16:26:00.000+03:00

Oletko nähnyt tapettia, joka keskustelisi mukavasti tämän komistuksen kanssa? Ilmi anna se!

P*skarteluhaaste #109

2011-09-25T14:14:00.000+03:00

Viikonloppu on mennyt pitkälti kotona ollessa. Olen kipeänä ja on syytä pysytellä vessan lähellä. Ei kiva juttu ollenkaan.

Tänään olen taas jaksanut vähän olla jalkeilla ja askartelin p*skikseen kortin. Aiheena oli kraft (eli "pahviväri") plus kaksi muuta väriä. Minun muut värini ovat vaaleanpunainen ja musta.

Arkkikaupan haaste #20

2011-09-24T12:00:00.000+03:00

Minusta lauantaiaamut ovat juuri sopivaa aikaa askartelulle. Arkkikaupan haasteessa ja minulle tuli mieleen puu-leimasimeni. Tykkään siitä kovasti, joten siitä tuli tällainen kortti:

Aika erikoinen värivalinta (minulle), mutta se valikoitui siitä yksinkertaisesta syystä, että silmääni osui suunnilleen oikean kokoinen, valmiiksi leikattu neliö kartongin palanen. :D

Mitä "pitäisi" olla aina keittiön kaapeissa?

2011-09-21T10:58:00.000+03:00

Minusta tuollaiset listat ovat vähän hassuja. Pidän vallan mahdottomasti listojen tekemisestä. Koton sivuilta lukaisin listan asioista, joita "pitäisi" olla aina kaapissa. Ehkä siellä kotona kannattaa kuitenkin olla niitä aineksia, joista tekee ruokaa. :D En ole koskaan käyttänyt provence-yrttisekoitusta ja inhoan papuja ja oliiveja. Joten ehkä niitä ei kannata hautoa kaapissakaan. :D

Mutta koskaan tykkään tehdä listoja, niin olkoon tämä minun "näitä meillä on kuta kuinkin aina keittiössä" -lista.

karkeaa ja hienoa suolaa, pippuria myllyssä, valkosipulia, keltasipulia, punasipulia, basilikaa, chiliä jauheena ja kastikkeena, oliiviöljyä ja jotain maustuvampaa öljyä (esim paahdettua sesamöljyä tai chilillä tujustettua rypsiöljyä), voita, munia, maitoa, kermaa, juustoa mielellään ainakin paria sorttia, rahkaa, kinkkua, porkkanoita, salaattia, tomaattia, kurkkua, pestoa, soijakastiketta, hunajaa, teetä, tomaattimurskaa, puuroja, leseitä, vehnäalkioita, pähkinöitä, jauhoja, jotain hilloa, tummaa suklaata ja jäätelöä

Onhan siellä tietenkin kaikkea muutakin, joka ei välttämättä ole kovin tärkeää. Vaikkapa tomusokeria. Sitä tarvitsee todella harvoin enkä ikinä ole varma, onko sitä, joten ostan, jos olen tekemässä jotain kuorrutetta. Ja kuitenkin sitä oli jo valmiina!

Make it Monday -haaste

2011-09-20T20:20:00.000+03:00

Tänään mennään tiistaissa, mutta osallistunpa ensi kertaa tähän haasteeseen. Aiheena on syksyn toivottaminen tervetulleeksi "Welcome Fall" -teemalla. Sopikoon tämä Gorjuss-leimasimella tehty kortti haasteeseen.

Messutuliaisia

2011-09-20T18:44:00.000+03:00

Olen ollut tänään todella huonovointinen, mitä lie vatsatautia. Jos nyt vähän aikaa jaksaisi olla jalkeilla ja postata viikonlopun ihanuudet.

Eli lauantaina tosiaan olin Leimailutaivas-messuilla. Siellä oli hieno meno ja tapasin muutaman tutun KK:sta (eli Koukussa kortteihin -yhteisöstä). Olipa hauska tavata nettituttuja ihan naamatusten. Valtavan suuria tarpeita minulla ei ollut, mutta ainahan sitä jotain pientä voi hankkia. Gorjuksen leimasimen ajattelin hankkia ja sen tein. Mutta jospa kuva kertoisi enemmän kuin sanat:

Kuten näkyy, joulukortteihin on jo varauduttu. Erityisen ihana ostos oli myös tuo alhaalla, melko oikealla oleva sapluunasetti. Siinä on kuumailmapalloa, Eiffel-tornia, taskukelloa ja pari kehystä. Todella ihana!

Piipahdin myös Villakeijun pöydässä, josta sain ostosteni lisäksi myös haasteessa voitetun palkinnon. Nyt siellä on menossa haaste, jossa kaivataan hämiksiä, lepakoita, sudenkorentoja tai pöllöjä. Kannattaa osallistua myös palkintojen takia, sillä tämä on nyt minun:

Lopuksi muutama sananen uudesta kamerasta. (Varastin tuotekuvan netistä.) Kamera on näppärän pieni, kulkee helposti mukana. Siinä on hauskoja kikkailuominaisuuksia (panoraamakuvat yms). Unohdin kuitenkin, että pienessä kamerassa ei valovoima riitä. Pakotin kameran ottamaan kuvia ilman salamaa liian pimeässä ja niistähän tuli tärähtäneitä. Tuon Canonin tunnen niin hyvin, että tiedä melko tarkkaan, mikä on viimeinen hetki, jolloin voi kuvata ilman salamaa. Hetki menee tuon kanssa opetteluun. Missään tapauksessa tätä ei kannata hankkia perheen ainoaksi kameraksi, mutta varmasti ajaa asiansa siinä, mihin se on tarkoitettu. Tosin en ole vielä työntänyt sitä veteen tai edes pudottanut. Odotetaan, että mies pääsee sukeltamaan ja kokeilemaan veden alla.

Onnea synttäriarvonnan voittajalle!

2011-09-19T09:36:00.000+03:00

Kävin viikonloppuna sekä Leimailutaivaassa että Habitare-messuilla. Niistä enemmän seuraavassa postauksessa, kun saan kuvia mukaan.

Synttäriarpajaiset päättyi eilen, kiitos kaikille osallistujille. Arvoin voittajan random.orgilla ja tuloksena oli numero yksi! Eli onneksi olkoon Aurinko-omena! Minulla ei ollutkaan sinun sähköpostiosoitetta tallessa (ehkä...), joten laitapas sähköpostina osoitteesi, niin saat palkintosi. Haluatko askartelutavaraa vai itsetehdyn yllätyksen? (Minun spostiosoitteenihan on tuossa sivupalkissa.)

Syntymäpäiväarvonta

2011-09-12T20:21:00.001+03:00

Miten aika juokseekaan! Tämä uusi bloginikin on jo vuoden ikäinen. Ensimmäinen kirjoitus ilmestyi 17.9.2010. Siksipä ajattelin järjestää syntymäpäiväarvonnan. Arvontaan osallistuminen on hyvin helppoa. Jätä tähän postaukseen kommentti, vaikkapa vastaus kysymykseen Mikä on ollut mieleenpainuvin kirjoitus/kuva? tai Miksi luet blogiani? Voi se olla jotain muutakin. Lisäksi ilahduta jotakuta tällä viikolla, ihan miten haluat (en aio tarkistaa, oletko ilahduttanut, joten voit halutessasi huijatakin! :D) Kukin kommentin jättäjä osallistuu arvontaan. Jos mahdollista, niin jätä vain yksi kommentti, niin voin helposti arpoa voittajan jollain netin ilmaisella numerogeneraattorilla.

Mitä sitten palkintona? Tehdään niin, että kasaan askartelupaketin, jossa on yhtä monta "juttua" kuin on kommentin jättäneitä. Jos on siis kaksi kommenttia, niin paketissa on kaksi asiaa, jos sata, niin asioita on sata. Tosin asiat saattavat vähän pienentyä lukumäärän kasvaessa. :D Kaikki lukijani eivät ole askarteluihmisiä, joten vaihtoehtona on myös jotain itse tehtyä. Joten lisää kommenttiisi vielä se, haluatko mieluummin askartelupaketin vai jotain minun tekemää.

Aikaa kommentin jättämiseen on sunnuntaihin 18.9.2011 kello 23:59 asti, Jyväskylän aikaa.

Olkoon nämä suklaat tässä houkuttimena.

Villakeijun haaste

2011-09-11T10:01:00.000+03:00

Minä muutes voitin viimeksi Villakeijun haasteen! En tiedä vielä, mitä voitin, sillä käyn lunastamassa palkintoni Leimailutaivaasta viikon päästä. Tässä kesällähän voitin pari kertaa. Onhan se kivaa, kun arpaonni potkaisee!

Tällä kertaa haasteen aiheena oli jokin seuraavista eläimistä: pöllö, hämähäkki, lepakko tai sudenkorento. Minä pöllöilen.

Vintage-haaste #1

2011-09-10T12:42:00.000+03:00

Uudessa kotimaisessa vintage-haasteblogissa on ensimmäinen virallinen haaste. Luonnoksen inspiroimana syntyi tällainen:

Varmenteet

2011-09-10T11:38:00.000+03:00

Ärsytyksen aiheita. Miksi joka hemmetin paikkaan pitää tunkea kirjainvarmenteita? Yliopiston sähköpostiin ei pääse, jos tunnuksen ja salasanan lisäksi ei kirjaa laatikossa näkyviä kirjaimia. Todella monet bloggaajat ovat laittaneet asetuksensa niin, että ensin kirjoitan viestin ja kerron kuka olen, sitten klikkaan lähetä. Mutta eihän se viesti mihinkään lähde ennen kun on taas tulkittu hieroglyfejä. Näissä bloggerin blogeissa hieroglyfit näyttävät sentään kirjaimilta, mutta jossain palveluissa ne ovat hermoja raastavia. Miksi, oi miksi, teette elämästä taas hitusen haastavampaa ja hermoja raastavampaa? Vai oletteko kaikki tosiaan joutuneet roskapostin lähettäjien uhriksi? Ihme homma, minulle on melkein kuuden vuoden bloggaamisen jälkeen tullut yksi roskaposti.

Tosin voisihan tätä laajentaa. Enemmän roskapostia tulee sähköpostiin, voisihan siinäkin kysellä aina kirjainvarmenteita ennen kun saat lähetettyä mun postiini mitään tai tekstiviestien lähettämisen yhteydessä. Roskaa tulee myös postilaatikkooni, jossa lukee "ei mainoksia" ja "ei ilmaisjakelua". Pitäisiköhän siihen asentaa jokin kirjaimia arpova lukkosysteemi lukutaidottomia pitsamainosten jakajia varten...

Omituinen mieli

2011-09-10T11:04:00.000+03:00

Teemalta on tullut viime päivinä paljon kiinnostavia ohjelmia ihmismieleen ja aivoihin liittyen. Yksi loistava on Mielen salattu voima. Tuossa on ensimmäinen osa, seuraavia kahta ei ole vielä näytetty. Katsomisaikaa on jäljellä vielä kuukauden, että ei ole vielä hoppu, mutta kannattaa katsoa.

P*skarteluhaaste #107

2011-09-10T10:49:00.000+03:00

Eilen räpelsin Koukussa kortteihin -yhteisön haasteisiin kortteja. (Ne ovat esillä vain siellä, en jaksa molempiin paikkoihin liittää. Joku onnellinen sen sijaan saattaa joskus saada kortin ihan postissa, eihän sitä koskaan tiedä!) Tänään jatkoin haasteiden parissa ja paskiksessa oli tällä kertaa aiheena Clean and simple. Sellaisia kortteja syntyy minulla aika usein. Tässä käytössä uusi kilpparileimasin.

Kolmas on liioittelua

2011-09-09T08:51:00.003+03:00

Eilisestä jäi mieleen eräs lausahdus: Minulla on aina niin kiire, että en ehdi tehdä mitään. Ehkä tämä ihminen ei tarkoittanut sitä ihan kirjaimellisesti, mutta tuolta se saattaa tuntua. Luin eilen myös Imagesta artikkelin aivoista. Aivotutkimus taitaa olla nyt pinnalla, kun aivoasioita on pomppinut silmiini muuallakin.

Olen viime kuukausina kiinnittänyt siihen huomiota, että muistini ei toimi niin kuin ennen. Olen joutunut suorastaan noloihin tilanteisiin muistini kanssa, joten kerronpahan sen nyt sitten ihan julkisesti. Ennen kesälomaani unohdin melkein viikottain työkavereitteni nimiä. No, eihän niitä kaikkia nyt voi muistaa, mutta unohdin, että minkänimiselle henkilölle olen pitänyt henkilökohtaisen koulutuksen muutamaa päivää aikaisemmin. Tässä taannoin kirjoitin postausta ruoasta, jota olin hetkeä aiemmin syönyt. En muistanut sanoja parsakaali ja kookosmaito. Aikani mietittyäni muistin, että ensimmäinen on englanniksi broccoli ja toinen tulee ruskeasta, karvaisesta pähkinästä. Kyllä ne sanat jossain vaiheessa mieleen tulivat, mutta ennen sitä ehti jo ahdistaa.

Etsin jatkuvasti kalenteria, avaimia, kattilan kantta tai puhelinta, joka oli juuri muutama sekunti sitten kädessäni. En osannut ratkaista hesarissa olleita mikä kuvio tulee seuraavaksi -testejä, vaikka aikaisemmin olen ratkonut niitä ihan hyvällä menestyksellä. Tulen kaupasta kotiin enkä muista, mitä olen ostanut (hahaa, mutta olenko muistanut ostaa, mitä piti?). Unohdin mainita lääkärille muistiongelmista, vaikka se lukikin minulla oikein muistilapulla. Olen useamman kerran huutanut itselleni kiukkuisena Keskity!.

Olen ollut välillä huolissani muististani ja terveydestäni, mutta ehkäpä aivot vain toimivat näin, kun niitä käyttää niin kuin minä käytän. Jostain luin, että nykyihminen kohtaa yhden päivän aikana yhtä paljon tietoa, kun maailmassa oli tiedettäviä asioita keskiajalla. Olen istahtanut tänään tietokoneelle, istunut tässä ihan pienen hetken. Kävin ensin facebookissa (jossa ei ollut tapahtunut mitään) ja lukemassa kolme uutta sähköpostiviestiä. Sitten tulin kirjoittamaan blogipäivitystä. En muuta. Mutta silti safarin historia näyttää, että olen avannut 30 sivua. Ja näinhän se menee.

Joidenkin tutkimusten mukaan multitasking, useiden asioiden tekeminen yhtä aikaa (jota esimerkiksi tein viime kesänä koko kesän työkseni) vain yksinkertaisesti tekee meistä tyhmempiä. Meidän ei myöskään tarvitse muistaa mitään, kun tekniikka muistaa meidän puolestamme. Ei minun tarvitse muistaa, missä sisvustolla oli se joku kivan kuuloinen ruokaohje, johon tuli aurajuustoa, kun safari etsii sen puolestani. Kun näen kauniin rakennuksen, räppään siitä valokuvan ja voin ihailla rakennusta uudelleen ja uudelleen. Ehkä silmään voitaisiin asentaa jokin siru, että ei tarvitsisi opetella kenenkään nimiä ulkoa, vaan toinen siru kuiskaisi korvassa, kuka edessäni oleva henkilö on. Ennen luettiin yhtä kirjaa aina vaan uudestaan, minä luen vähintään viittä kirjaa yhtä aikaa, lehdet ja kaikki muu siihen päälle. Kun aiemmin piti opetella rimpsut ja rampsut ulkoa, niin jokainen osasi jonkinlaisia muistitekniikoita. Ei nykyään tarvitse opetella mitään, kirjaan salasanatkin muistikirjaan. Ilmeisesti lapsena pitkät ulkoa opettelut ja mekaaniset motoriset harjoitukset tekevät hyvää aivoille. Olen sentään tuhertanut itku kurkussa kuivamustekynän kanssa kaunokirjaimia vihkooni ja osaan edelleen ulkoa rinnastus- ja alistukonjunktiot, uuden testamentin kirjat, saksan datiivia vaativat prepositiot (höpötin ne kaikki tässä läpi, osaan!) ja niin edelleen, sääliksi käy nykylasten aivoja, jotka eivät ehkä tee sitäkään vähää.

Aivot ovat joustava elin, mutta jos siihen luo syvän uran (käymällä vaikkapa kerran tunnissa veispuukissa), niin toiminta lipeää aika helposti huomennakin siihen samalle uralle. Uria voi kuitenkin muuttaa, toisia uria on vaikeampi muuttaa, mutta kyllä se onnistuu. Minä aion jatkossa tehdä vähemmän ja keskittyä tekemisiini enemmän. En halua, että minulla on niin kiire, että en ehdi tehdä mitään. En halua tulla enää tyhmemmäksi. Yksi hyvä homma voisi olla selaimen tabien rajoittaminen. Minulla on nytkin avoinna kuusi tabia, usein pitkälle toistakymmentä. Minulla on painonhallintaan liittyen muodostunut sanonta: kolmas on liioittelua. Ehkä se sopii tähänkin.

Hellikää aivojanne tänään jollain mukavalla, keskittymistä vaativalla puuhalla. Vaikka lukemalla uusimmasta Imagesta Anu Partasen aivoartikkeli Tuntematon planeetta.

Tuliaiset New Yorkista

2011-09-07T13:23:00.000+03:00

Armas puoliskoni saapui eilen kotiin New Yorkista. Hän oli väsynyt, mutta tyytyväinen. Matka oli mennyt mukavasti, paljon oli nähnyt ja paljon oli valokuvia näytettävä. Ensimmäisenä tenttasin, mitä oli syönyt (oli vähän nälkä, kun kävin kentältä hakemassa).

Sain todella mieluisia tuliaisia. Vaatteiden suhteen olen sen verran kranttu, että en osaa itsekään ostaa itselleni vaatteita, niin niille sanoin jo lähtiessä "ei". Mutta hyvin mieluisat kengät tuli kotiin:

Voinkin sanoa, että minä shoppaan kenkäni vain suurkaupungeista. Ennen näitä olen omistanut kahden conversen tennarit, toiset ostettu Lontoosta ja toiset Shanghaista. Mutta molemmat ovat jo parhaat päivänsä nähneet. Paljon pidetyt siis!

Askartelukauppoja etsin miehelle etukäteen kaksi ja hän oli käynyt niissä molemmissa. The Ink Pad on nimensä mukaisesti aivan täynnä leimasimia ja sieltä tuhansien leimasinten joukosta valikoitui nämä:

Tuosta pulleasta miehestä tulee varmasti hauskoja kortteja!

Samasta kaupasta löytyi myös papereita (isot paperit ovat 12x12") ja lisää papereita oli Michaelsissa, joka oli sitten isompi askartelukauppa, mutta jossa ei myyty samassa mittakaavassa leimasimia (mies sanoikin, että onneksi kävi myös siellä Ink Padissa). Lisäksi sain varalevyt bigshotiin, eipähän katkea stanssaaminen sinä päivänä, kun ensimmäinen levy katkeaa!

Yksi kovimpia New Yorkin nähtävyyksiä minulle olisi ollut Moma. Sieltä mies valkkasi oman makunsa mukaan van Goghin julisteen. Tässä sama kuva magneetissa.

Meillä on jo Näkymä yökahvilasta, joten tämä sopii todella hyvin sen kaveriksi. Momasta tuliaisena tuli myös ensi vuoden kalenteri Banksylla kuvitettuna. Aivan loistava! Kyllä mies tietää, mistä minä tykkään!

Kallein tuliainen oli uusi kamera. Ollaan kovasti harkittu pikkuruista kameraa, jonka voisi ottaa mukaan ihan mihin vaan. Tämä iskun-, veden-, pakkasen-, putoamisen- ja paineenkestävän kameran voi ottaa aika monille hurjille reissuille. Mies on haaveillu kamerasta, jolla voisi kuvata sukellusreissuilla ja tällä sen pitäisi onnistua.

Ja on aika sähäkän värinenkin!

Opinnot jatkuvat

2011-09-03T08:54:00.000+03:00

Eilen alkoi koulu. Oli ensimmäinen luento heti aamutuimaan kahdeksalta. Kurssiin kuuluu muun muassa kompostointia, pullolajitteludemo citymarketissa sekä ekskursio kaatopaikalle. Tiukkaa akateemista pänttäämistä. :D No, ehkä sitäkin on.

Jäteasioissa tärkeysjärjestys on olevinaan se, että ensisijaisesti pyritään vähentämään jätteen määrää ja vasta toisena kierrättämään aineena tai sitten energiana. Enpä ole nähnyt kovin rajuja toimenpiteitä sen puolesta, että jätettä syntyisi vähemmän. Kahvipaketit on nykyään pakettu pelkkään folioon entisen pahvi+folio -pakkauksen sijaan. Wuhuu! Ja tämä asia pistää vihaksi.

Jotta maailma ei olisi liian vakava paikka, koristelin vihkon kannen. Melkein väitän, että minulla on kurssin hienoin vihko!

Sörsseli

2011-08-28T13:26:00.001+03:00

Mies on matkoilla, joten mitä silloin tehdään? Tietenkin sellaisia sörsseliruokia, joita hän ei suostuisi syömään. :D

Sairaan hyvää:

Soijasuikaleita, valkosipulia, punasipulia ja vihreää chilipaprikaa (anopin kasvihuoneesta) sekä wokkivihanneksia pakastepussista. Öljynä miksaus chili-paprika rypsiöljystä ja paahdetusta seesamiöljystä, pippuria myllystä, garam masalaa ja vihreää currytahnaa. Cashew-pähkinöitä. Päälle kookosmaitoa. Herkullista! Ja mitä mies ei näistä söisi? Tuskin soijasuikaleita, parsakaalia ja kookosmaitoa ei ainakaan.

Kesäloman viimeisiä päiviä viedään

2011-08-28T11:59:00.000+03:00

Minun mielestäni henkinen valmistautuminen takaisin töihin pitäisi tehdä vasta töissä ensimmäisenä päivänä loman jälkeen. Mutta eihän tuo pääkoppa sitä kuuntele. Valitsin jo kurssit koulua varten. Pari kurssia kemiaa, orgaanista ja epäorgaanista ja sitten pitäisi olla aineopinnot kemiasta kasassa. Muuten lukujärjestys on täynnä ympäristötieteen kursseja ja keväällä pitäisi olla nekin aineopinnot kasassa ja pääsisin ehkäpä vaihtamaan viimein pääainetta. Kävin eilen kirjastossa hakemassa ensimmäisen tenttikirjan, parin viikon päästä olisi tentti. Ensimmäiset luennot ovat ensi perjantaina. Töihin paluu tapahtuu tiistaina.

Piipahdin jo kasvimaalla. Oli siellä muutama muukin kasvattanut rikkaruohoa, mutta osa palstoista oli todella kauniita. Keräilin sipuleita matkaan ja pistin ne tuonne takapihalle kuivumaan. Pitänee käydä tsiikaamassa, miten lämpimiä tiloja löytyy alakerrasta, ilmeisesti jo kuitenkin illalla sataa.

Sinellin korttikisa

2011-08-25T16:10:00.000+03:00

Näin eräässä joulukortissa ihania pieniä, kolmiulotteisia taloja. Sitten huomasin Sinellin blogissa kuukauden korttikisan ja tällä kertaa aiheena oli onnea uuteen kotiin. Eli pikku mökki sopii aiheeseen kuin nakutettu.

Villakeijun haaste

2011-08-25T07:57:00.000+03:00

Kello on vasta kahdeksan aamulla ja minä olen ihan kortteilufiiliksissä täällä. Nyt vuorossa on Villakeijun haaste, jossa piti käyttää sanomalehteä tavalla tai toisella. Minä leikkelin ison kasan lintuja sanomalehdestä sizzixin kohtuullisen uudella stanssillani. Yksi linnuista lennähti sitten tähän.

Taustalla on pakkauspaperia. Ostin sitä viime joulun alla ison rullan postista ja se sopii kyllä vaikka mihin. On niin kaunista yksinäänkin, mutta sopii myös monennäköisten leimojen taustalle. Höyheniä ostin milloin lie enkä ollut yhtään ainutta käyttänyt. Mutta tähänhän tuo sopii kuin siipeen!

häkki-kortti

2011-08-25T07:03:00.000+03:00

Daring Cardmakers -haaste

2011-08-25T06:30:00.000+03:00

Nykytaiteilijoista Banksy on yksi suosikeistani. Olen käynyt katsomassa hänen näyttelynsä Lontoossa (millähän hienostoalueella se oli fiinien galleristien kauhuksi). Yhtään työtä en ole nähnyt kadulla, minkähän takia niitä ei tullut metsästettyä Lontoossa.

Löysin kuitenkin hauskan haasteen: Inspired by Banksy. Tällainen simppeli kortti syntyi teemasta:

MOO

2011-08-23T17:01:00.001+03:00

Koukussa kortteihin -yhteisössä on jatkuvasti jotain haasteita menossa ja siellä voi tutustua kaikkeen uuteen ja tuntemattomaan, mikä nyt vaan kortteihin liittyy. Yleensähän kortilla ajatellaan postikorttia tai sitten vaikka neliönmuotoista vaikkapa 15x15-kokoista. Korttimaailmassa on kuitenkin ihmisiä, jotka tekevät todella hienoja taiteellisia kortteja ja näistä olen tiennyt ATC:t eli sellaisia keräilykorttien kokoisia, joita tosiaan vaihdellaan kuin lasten jääkiekko- tai pokemon-keräilykortteja. Nyt törmästin vielä MOO-kortteihin, jotka ovat todella pieniä: 7,0x2,8 senttiä. Ja miten innostuinkaan niistä.

Olen siis tänään tehnyt kuusi pikkuruista korttia. En kylläkään aio alkaa niitä vaihdella, mutta ajattelin, että näistä tulee hienoja koristeita minialbumeihin tai mihin vaan.

Lisää erilaisista korteista löydät täältä.

J.K. Olethan huomannut, että voit klikata kuvaa suuremmaksi.

Sinappia

2011-08-17T11:07:00.000+03:00

Ruokalahjat ovat minusta aina ihania:

Jos et ole koskaan tehnyt sinappia, niin kokeile. Se on tosi helppoa. Näissä on kermaa, kananmunaa, sokeria, siirappia, suolaa, sinappijauhoa, perunajauhoa, etikkaa ja viskiä.

Ja posti toi pikku paketin:

Kortti kaksivuotiaalle

2011-08-16T16:30:00.000+03:00

Kappas kun sattuikin, että paskiksessa on tämän kertaisena haasteena tehdä 2v-synttärikortti. Olemme nimittäin menossa lauantaina miehen kummitytön kaksivuotisjuhliin, joten tämä kortti menee suoraan käyttöön. Simppeli ilman krumeluureja.

Loman alku

2011-08-13T20:41:00.000+03:00

Viikon mittainen turnee eteläisessä Suomessa loman alkuun. Matkalle osui neljä kissaa, kivimuseo, askartelua, useita taidenäyttelyitä, Pispala folkkia, erinomaista ruokaa (muun muassa miehen kalastama hauki), Stage-musikaali, teekauppa, Risto Räppääjä, kaupunkia ja mökkimaisemaa, alle parin viikon ikäinen vauva, puulämmitteinen sauna, sukulaisia ja ystäviä, vesisadetta, vähän auringonpaistetta, rentoa meininkiä, hiljaisuutta, hyvin nukuttuja unia, sanapeliä, upeita puutarhoja ja kasvimaita. Muutaman asian mainitakseni.

Thin king of you

2011-08-05T16:15:00.000+03:00

Vintage-haaste

2011-08-05T12:01:00.000+03:00

Uusi vintage-haasteblogi on aloittanut toimintansa. Pitihän sitä ensimmäiseen haasteeseen osallistua. Haaste oli "Kaikki käy". Ensin mietin kikkailua kaikilla käyvillä asioilla (mitähän ne sitten ovatkaan kelloista kiljuun!) Mutta tein sitten ihan peruskortin kätköistä löytyneestä kuvasta. Taustapaperi ei oikein pääse oikeuksiinsa, kun siitä näkyy vain ressatut reunat. Huomasin nimittäin hauskan ilmiön embossatessa tuolle 160-grammaiselle paperille (tai olevinaan halpaa korttipohjaa, mutta eihän sitä voi kortin pohjana käyttää, mutta tosi hyvä omien taustojen tekemiseen, kun on sopivan kokoinen ja halpaa). Jauheen sulaessa kuvio ei jää koholle, vaan paperi palaa puhki ja kuvio kuultaa paperista läpi. Siitä syntynee joku kerta ikkunan tai kynttilän eteen joku koriste.

LOTV #108

2011-08-05T09:20:00.000+03:00

Olenkohan osallistunut kertaakaan Lily of the Valleyn haasteisiin. Jonkun kerran olen ainakin alkanut tehdä kortti, mutta olenkohan päässyt loppuun annetussa ajassa. No, tällä kertaa osallistun numeroon 108, jonka aiheena on ruusut.

Olen saanut tämän leimakuvan vaihdossa ja kukkapuskan kasvit toivon mukaan ovat ruusuja. ;) Väritin sen vesiväripuuväreillä (muita värityskyniä minulla ei olekaan) ja aloin etsiä sopivia taustapapereita. Tuijotin hetken valkoista paperia ja mietin, että mikähän valkean paperin kammo sitä on iskenyt. Tämähän on kaunis näinkin. Lisäsin vain yhden valmiin ruusun yläkulmana ja vähän glossya ja se on siinä. Yksinkertainen on kaunista. Eikö?

I guess this is my very first LOTV's challenge card. I coloured it with Derwent watercolour pencils (that's all I have) and started to look for matching papers. Then I stared at the white paper for a while and though why I'm afraid of white; this is beautiful like this. I just added one rose and a little bit glossy and that's it. Simple is beautiful, isn't it.

P*skarteluhaaste #102

2011-08-04T18:48:00.000+03:00

Muutama viikko on vierähtänyt ilman p*skista, mutta tällä kertaa innostuin heti. Piti nimittäin koristella tagi.

Tein tagin kierrätyspahvista, ihan vaan viivottimen ja veitsen/saksien avulla. Maalasin pohjan akryylimaalilla (ja pohjakin kuultaa läpi) ja leimasin mustalla distress inkillä heiniä. Vasemmalla on kukkanen kohokuvioitu, sepialla versafinella kirjaimia. Perhoset on stanssattu kierrätyspaperista, vähän kimalletta päälle. Sitten pinkkejä kukkasia, narua ja pitsiä, lisää kierrätyspaperia "kahvaan" ja haaraniitti. Eipä siinä muuta tarvita. Erään toisen haasteen teemana oli kesäyö ja tajusin, että tämä sopisi siihenkin. Ehkä tällä ajatuksella syntyy vielä korttikin. Tiedä häntä.

Herkkuja synttärijuhlilla ja viljelypalstalta

2011-07-31T12:19:00.001+03:00

Olen ollut viime päivinä vähän väsynyt. Töissä on ollut kiirettä (enää kolme työaamua ja sitten alkaa loma!), hartiat aivan jumissa ja muutenkin veto poissa. Lähinnä on tehnyt mieli lojua kotona.

Perjantaina piristystä toi mummon syntymäpäiväjuhlat. Voi miten ihana juhla olikaan! Mummo ja pappakin jaksoivat juhlia, oli mukava tavata sukulaisia ja ruokapöytä notkui. Varsinaisesta ruokapöydästä ei ole kuvaa. HARMI! Sillä se oli taas täynnä mitä ihanampia ruokia. Taas tuli mieleen, että ehkä opettelen itsekin tekemään pateita, vaikkapa kalasta. Sen sijaan onnistuin lähettämään siskoni ottamaan kuvan jälkiruokapöydästä. Puolukkajäädykettä lukuunottamatta maistoin kaikkia! Suosikkia on vaikea sanoa. Mansikkakakku toimii aina, omenapiirakka oli loistavaa (onneksi maistoin sitä, vaikka olinkin jo aivan täynnä siinä vaiheessa) ja monen muun tapaan rankkasin appelsiini-valkosuklaa kääretortun aika korkealle. Slurps!

Mummon kotona saatiin itsetehtyä mansikkamehua ja tätini tekemään mustikkajäätelöä. Nautinto oli sitä luokkaa, että harkitsen entistä vahvemmin jäätelökoneen hankkimista.

Launtaiaamuna mikään ei huvittanut, mutta onneksi mies sai houkuteltua pellolle. Iso kateuden vihlaisu rinnassa, kun katselin naapuripalstan notkuvia rivejä: kurpitsoita, kukkia, herneitä, papuja ja ties mitä. Mietittiin, että minkähänlainen kellari naisella on sadolleen. Mies muistutti, että palsta on eläkkeellä olevan naisen elämäntapa, ei kahden työssäkäyvän ihmisen harrastus. On hyvä, että olemme löytäneet lajeja, jotka eivät kuole millään, kuten kesäkurpitsat. Kotiin toin vähän kukkia ja pari sipulia. Retiisit on jo nostettu, sipulia tulee kolmea lajia, vähän perunaa ja porkkanoita. Tomaatit ovat elossa, en minä tiedä tuleeko niistä mitään. Olen vähän suurpiirteinen tähän harrastukseen, mutta harjoittelen kovasti.

Tänään oli myös veto poissa, johtuu osittain varmasti näistä jumeista hartioista. Toivottavasti saan hierojalle ajan loman alkuun. Mutta mikäpä sen parempi vetämättömyyteen ja jumeihin, kun kuntosali. Noloa myöntää, mutta kehtuutti niin paljon, että annoin itselleni luvan mennä autolla, kunhan menen. Ja hyvää se teki.

PS. Banaanikärpäset voitettu. Jätin vuorokaudeksi tiskipöydälle purkin, jossa oli vettä, astianpesuainetta, omenaviinietikkaa ja appelsiinimehua ja kaikki banaanikärpäset menivät purkkiin ja hukkuivat sinne. Tänään olen oikein uhalla pitänyt banaaninkuoria pöydällä eikä yhtään kärpästä ole näkynyt. Ne on siis nujerrettu!

Jos ärsyttää...

2011-07-27T17:44:00.000+03:00

Jos joskus on pahalla tuulella, niin parempi mieli tulee näin: Broilerisalaatti (salaatteja, tomaattia, kurkkua, paprikaa, basilikaa, pippurilla ja valkosipulimurskalla maustettua broileria, kurpitsan siemeniä, cashew-pähkinöitä ja mozzarella-juustoa sekä pestoa) maidon kanssa, nautitaan Isänmaan toivojen kanssa ja jälkiruoaksi kuppi teetä ja vähän askartelua.

Ärsytyksen aiheita

2011-07-27T16:42:00.000+03:00

...oma asenne... blaablaa... turha valittaa... blaablaa...kaikki on kuitenkin ihan hyvin...blablablaa. Joinain päivinä vaan ottaa päähän kaikki. Ja lähinnä kaikki mitä muut tekevät. Ärsyttäviä asioita:

- netti"uutiset" joissa faktat ovat tarkistamatta
- kohu-sanan käyttö ylipäätään missään (kohumissin kohutissit kohulehdessä)
- pikavippi-mainos kadun varsilla, jossa sanotaan, jos TARVIT lainaa...
- se, että meidän pesukone piipittää, kun ohjelma on päättynyt ja se pitää mennä sammuttamaan vaikka kesken syönnin, elokuvan tai unien
- philipsin laitteiden hidas käynnistys
- typeryys
- omituiset mittasuhteet julkisuudessa (80 kuollutta norjalaista vastaan 3,7 miljoonaa nälkäkuoleman partaalla olevaa somalialaista)
- pöly
- roskat luonnossa, pihoilla, puistoissa ja ylipäätään missään mihin ne eivät kuulu
- ahneus
- banaanikärpäset
- suomi24.fi
- hien haju
- se, että kesällä ei mene teatterissa hyviä elokuvia
- jonninjoutavuudet
- röökin haju

Nämä nyt muun muassa.

P*skis #99

2011-07-15T21:06:00.000+03:00

Ruskeaa, beigeä ja valkoista on tässä pöllökortissani. Eli mukana P*skarteluhaasteessa.

Tilaus etsystä

2011-07-13T18:02:00.002+03:00

Askartelutavaroita on mukava tilata etsystä. Ne ovat niin paljon edullisempia Jenkeissä tai Ausseissa, että postikulujenkin jälkeen hinnat eivät päätä huimaa. Ja kun aivan tavalliset musteet on pakattu näin kauniisti ja mukana tulee vielä bonuslahjakin, niin ei ole ihme, että aivan hurmoksessa tilailen pikkujuttuja.

Nyt mulla on työn alla vähän suurempi työ, laitan kuvia siitä, kunhan valmistuu. Mutta tässä välillä valmistui tällainen tagi:

Alareunan sudenkorento on embossattu, taustaa on tehty eri musteilla ja ties kuinka monella tekniikalla. Ylhäällä on siivu paperia, joka on kohokuvioitu erikoisella taskulla, jonka voitin arvonnassa. En ole aiemmin osannut sitä oikein käyttää, mutta tähän sopii mielestäni hyvin. Perhoset on kutistemuovilla tehtyjä.

Nam

2011-07-13T17:58:00.000+03:00

Keittelin maanantaina mansikkahilloa, onneksi oli ahkeria apulaisia siivoamassa marjoja. Siinä ei kauaa nokka tuhissut, kun neljä laatikollista mansikoita tuli siivottua. Kaksi mulle, kaksi muille. :D Ihan kaikesta ei hilloa tullut, pari rasiaa marjoja meni kokonaisia pakastimeen, jokunen mansikka päätyi kermaviilillä höystettyyn piirakkaan ja tietenkin syötiin osa. Yhden satsin keitin vaniljatankojen kanssa, herkullista sekin!

Maanantain iltaruokana syötiin täytettyjä lettuja. Lettujen sisälle maustettua, paistettua jauhelihaa, paljon uutta sipulia, paljon murskattua valkosipulia ja riittävät siivut gorgonzolajuustoa, sitten pinnalle vähän juustoraastetta. Kylkeen paljon salaattia ja nam! Ja jäi vielä seuraavalle päivälle töihinkin (mitähän työkaverit tykkää, kun aika usein tuoksun valkosipulille...)

Savolax

2011-07-13T17:46:00.000+03:00

Yritin kirjoittaa tämän päivityksen jo sunnuntaina, mutta blogger taas pätki.

Kävin Savossa. Yhden illan ihanalla mökillä kuuntelemassa hiljaisuutta, saunomassa ja nukkumassa hyvin. Aamulla istuin pitkään laiturilla ennen kun muut olivat heränneet, käki kukkui, isot kalat loiskivat kaislikossa ja pikkukalat kisailivat rantavedessä. Palokärki nakutti, nimettömät vesilinnut lipuivat omia aikoja ja sudenkorennot kisailivat ja rakastelivat pikaisesti.

Samalla reissulla kävin Varkaudessa Plantaasissa näkemässä ja kuulemassa Eija Lyytisen ja Haloo Helsingin. Musiikki oli mukiin menevää, seura ja ilma loistavaa, ruokatarjonta pienoinen pettymys, juontajat noloja, mutta onneksi paikalle oli tullut väkeä.

Varkaudessa tapaa aina ihmisiä, joita ei ole pitkään aikaan tavannut.

Kotimatkalla poimin matkan varrelta liftarin ja satoi kaatamalla vettä. Ei ollenkaan huono viikonloppu.

Flora Vanilla -herkullinen maku suoraan metsäteollisuuden jätteistä!

2011-07-08T07:40:00.000+03:00

Kyllä pässiä taas viedään. Kun ihminen ostaa Flora Vanilla, niin mitä hän kuvittelee ostavansa? Moni kuvittelee ostavansa jonkin sortin vaniljakastiketta. Sehän on jo tuttu juttu, että vanilja on kallis mauste, jota vaikkapa halvemmissa jäätelöissä on vain nimeksi, jotta kanteen saadaan piirtää kaunis vaniljan kuva. Vaniljaa on tuotteessa niin vähän, että maku tulee aromista. Vanilja-aromi on niin yleinen juttu, että joku on väittänyt, että ihmiset mieltävät vanilja-aromin vaniljan mauksi, ei vaniljaa.
Flora vanilla -kastikkeessa lukee kyllä alla pienemmällä, että kyse on vanilliinikastikkeesta. Siihen ei ole tuhlattu vaniljaa siis yhtään. Aika kumma juttu mielestäni on kuitenkin se, että tuotteen nimi on Flora vanilla (engl. vanilla = vanilja, engl. vanillin = vanilliini). Etenkin kun muistelen erästä rasvahässäkkää, jossa voimariinin nimi vaihdettiin oivariiniksi (minä olin ajatellut sanan voima-riini, en voi-mariini, en ollut edes ajatellut sen viittaavan voihin, mutta hyvä, että vaihdettiin, jos joku oli kuvitellut syövänsä voita.) Eli olisikohan kuitenkin Flora Vanillin sopivampi nimi, ei ehkä niin myyvä. ;)
Vielä kertauksena mitä eroa on vaniljalla ja vanilliinilla. Vanilja on orkideatyyppinen kasvi ja sen siemenkodista saadaan vanilja-nimistä maustetta. Vanilliini on kemiallinen aine (melko yksinkertainen rakenteeltaan, bentsaldehydi ja siinä pari substituenttia) ja yksi vaniljan maun tekijöistä, voimakkain osa vaniljan mausta tulee siis vanilliinista, mutta vaniljassa on paljon muitakin vivahteita. Vanilliinia voidaan siis valmistaa synteettisesti, joka luonnollisesti on halvempaa kuin vaniljan uuttaminen vaniljakasvista. Sitä valmistetaan selluloosateollisuuden jätteistä, suurin tuottaja on wikipedian mukaan Norjan metsäteollisuus.

Karpalokakku ja sipulipenkki

2011-07-07T18:04:00.001+03:00

Miehellä oli viime viikolla syntymäpäivä. Lahjoin savustuslaatikolla ja halsterilla. Selvisi myös, mitä tarkoittaa järkiavioliitto. Työkaverit olivat nimittäin todenneet, että mieheni on solminut järkiavioliiton, kun vei tekemäni kakun töihin. :D Tuo on kyllä helppo ja hyvä kakku. Ei ole siis juustokakku, vaan liivatteella on koottu kasaan turkkilainen jogurtti, valkoinen suklaa sekä kermavaahto, keksinmurupohja ja välissä karpaloita ja ihan vaan valmista kinuskikastiketta.

Tältä näyttivät meidän sipulit reilu viikko sitten, kun pienet puutarhurit niitä kastelivat.

Tilauksia

2011-07-03T17:23:00.000+03:00

Tilasin tässä viikon mittaan muutaman mukavan jutun itselleni.

Tällaisen leimasimen:

Ja tällaiset stanssit:

Ja muutaman musteen:

Eilen oltiin häissä Kirkkonummella: morsian oli kaunis, sää kuuma ja ruoka hyvää. Bileet vasta alkoivat, kun me lähdettiin ajamaan kotia kohti, mutta mukavaa oli. Tänään on ollut laiska päivä, kello on pian puoli kuusi ja olen edelleen pyjamassa. Kai se on jotain muuta puettava päälle (vai kävisiköhän lähikaupassa pyjamassa...)

maailman menoa

2011-06-29T18:05:00.000+03:00

En ole koskaan oikein ajatellut feminismiä. Nyt kun tuota Slut walk -tapahtumaa tunkee joka tuutista, niin muutamia ajatuksia on herännyt aihetta liipaten. Tuon lutkamarssin (onpa ällöttävä sana) tarkoituksena (yksi niistä tarkoituksista) on tuoda esiin naisen oikeus pukeutua miten haluaa ilman pelkoa tulla raiskatuksi. Minulle herää kysymys ajatuksen mielekkyydestä: onko naisen vaatetuksella jotain merkitystä raiskaukseen? Suomessa tutkimusten mukaan iso osa raiskauksista sattuu perhepiirissä, vähän vaikea uskoa, että rikollinen alkaa pahoinpidellä uhriaan tämän pukeutumisen vuoksi. Tai kun rikollinen hyökkää ohikulkevan lenkkeilijän tms kimppuun. Naisia raiskataan varmaan eniten sodissa, sielläkään tuskin uhri valikoituu vaatteiden perusteella.

Kenelläkään ei tietenkään ole oikeutta päättää pukeutumista toisen puolesta. Mutta toivoisin, että sekä miehet että naiset noudattaisivat hyviä tapoja pukeutumisen kanssa. Se tietenkin vaihtelee, mikä on kenenkin mielestä hyvätapaista, mutta jokaisen olisi hyvä tiedostaa, että pyllyvaon näkyminen teinitytöllä tai eläkeukolla tai kenen tahansa kalsareiden vilkkaminen on monelle tallaajalle kiusallista.

Sitä en ymmärrä, miksi raiskauksesta puhutaan seksuaalirikoksena. Se on väkivaltaa eikä sillä ole mitään tekemistä seksin kanssa.

Mutta siitä feminismistä. Minusta on hyvä, että vinksallaan olevia asioita korjataan siellä missä ne on pielessä. Maailman monista epäkohdista minä en tuohon jaksa lähteä mukaan. Ihmettelen vain, kun jossain naisten lehdissä höyrytään, miten monia paineita naisena elämisessä on "pitäisi olla sitä ja pitäisi olla tätä". Minulle ei ole tuollaista painostuskirjettä koskaan lähetetty enkä kukaan ole muutenkaan käskenyt. Ilmeisen monet elävät Suomessakin sellaisessa maailmassa, jossa mies on jotenkin "ylhäisempi". Kuulostaa hyvin kummalliselta tavalta ajatella, tajusin sen vasta aikuisuuden kynnyksellä, että tällaistakin on nyky-Suomessa.

Villakeijun haaste

2011-06-28T20:45:00.000+03:00

Villakeijun bingolapusta riviini tarttui kimalletta-perhonen-nauha-nappi. Nyt onkin ollut hiljaista korttien kanssa pari viikkoa, josko niitä nyt alkaisi syntyä. Katsotaan. Vähän liian kauniit ilmat on menossa sisällä askarteluun...

Juhannuskuvia

2011-06-27T20:53:00.000+03:00

Askarteluhärpäkkeitä

2011-06-19T19:26:00.000+03:00

Kaikenlaisia vaihtoja varten listaan vähän mitä askarteluhärpäkkeitä minulla on.

Eli leimasimia:

Stansseja:

Kohokuviointitaskut:

Musteita:

Kimalteita ja aineita:

Kuvioleikkureita:

Ja vähän muuta:

Tuotoksia

2011-06-19T18:07:00.000+03:00

Siskon lapset olivat askarrelleet päiväkodissa hienot mehiläiset:

Eilen virkattiin kälyn kanssa apilanlehtiä:

Käytiin tänään Fransmannissa syömässä. Nieriä oli hyvää, uunijuurekset loistavia, kanttarellikastike hyvää ja perunamuusikin parempaa kuin kelvollinen. Rakastan perunoita ja loistavaa perunamuusia saa kyllä aniharvoin. Mies söi valkosipuli-possu-maalaismakkara-annoksensa mukisematta. Maistoin makkaraa sinapilla ja olivat hyvää kumpikin. Jälkiruoaksi creme brulee, joka ei ollut lähimaillakaan sitä herkkua, jota saatiin talvella ystävien luona Helsingissä hurjalla vempeleellä poltettuna (kiitos J!), sen sijaan miehen suklaakakku oli kelvollinen.

Kahvilaton Jyväskylä

2011-06-19T13:27:00.000+03:00

Läksimme tänään aamulla yhdeksän hujakoilla pyöräilemään. Kiersimme reilun 15 kilometrin reitin Viitaniemen rantoja pitkin Palokkaan ja Haukkalaan. Viitaniemen rantoihin en ollutkaan vielä tutustunut. Siellähän oli tosi kivoja piknik-paikkoja.

Siinä pyöräillessämme mietimme, mitä tästä kaupungista puuttuu: kahvilat. Ilmiantakaa, jos tiedätte jonkun kivan kahvilan. Sataman kahvila on aivan kauhea, pullatkaan eivät ole tuoreita. Vaikka juuri satamassa soisi olevan kiva kahvila. Talvella siinä on kotakahvila, se on kiva. Keskustassa nyt on muutama kahvila, jokunen ihan kohtuullinenkin, mutta ei yhtäkään mainitsemisen arvoista (no okei, nalle-kahvilasta eli kahvila Wilhelmiinasta saa hyviä korvapuusteja ja muidenkin herkkujen valikoima on iso).

Sunnuntaiaamu nyt on muutenkin mahdoton. Olen joskus pyöräillyt keskustassa sunnuntaina yhdentoista aikaan eikä mistään saa kupillista teetä.

Palokasta keksimme yhden paikan eli ABC:n. Mies syö mukisematta lautasellisen puuroa ja minä banaanin, mutta teeni jäi juomatta. Minusta pitäisi antaa sakkoa siitä, että teevettä ei ole keitetty puhtaassa astiassa, vaan samassa pannussa kahvin kanssa niin, että siihen on jäänyt todella tympeä maku. Ei edes kahvin maku, vaan sellainen kamala. Jokainen teen juoja varmaan sen tunnistaa, sen verran usein tähän törmää. YÖK!

Tähän päätän raporttini tästä. Seuraavana vuorossa on ruokahetki jossain Jyväskylän ravintolassa. Toivottavasti siellä ei tarvitse pettyä.

Pikapäivitys

2011-06-18T07:47:00.000+03:00

Minulla on ollut härdelliä. Olen kuitenkin hengissä ja hyvissä voimissa. Kolesteroli ja verensokerikin olivat molemmat hyvissä lukemissa.

Olemme kirjoittaneet kauppakirjat mukavasta rivarikolmiosta: kahdessa tasossa, 79 neliötä, pieni takapiha ja sauna. Emme aio suuremmin remontoida. Vapautuu lokakuun alussa. Eli vielä kerran muutamme ja sitten toivon mukaan asumme samassa osoitteessa pitkään.

Töissähän kävi niin, että sain uusia tehtäviä ja vastuita, niitä opetellessa on mennyt aikaa ja energiaa. Mukavaa kyllä on!

Viikko sitten järjestettiin ystävälle vauvakutsut. Olivat oikein onnistuneet. Sankari taisi tykätä ja meillä muillakin oli kivaa. Oli pientä ohjelmaa, lahjomista ja grillausta (sekä itsellemme syömistä, että nahkojamme, sen verran hyvä auringonpaiste oli). Jälkkäriksi oli ystävän äidin tekemä mansikkakakku. Nam!

Askarteluja ei ole nyt esitellä. Ehkä tänä viikonloppuna saan jotain aikaiseksi, joko kotona tai sitten tänään iltapäivällä, kun menen kälyn luona käymään.

Uudesta hallituksesta en taida sanoa mitään. Hallitusohjelmassa oli hyvää se, että osaa kaikkein köyhimmissä autetaan ihan mukavasti. Pettynyt olin siihen, että opintotuki sidotaan indeksiin vasta kolmen vuoden päästä. Ydinvoima-asia on hyvä, mitenköhän vielä saataisiin ihmiset ihan oikeasti säästämään energiaa (nimimerkillä muutan kohta kolmanneksen isompaan kotiin). Jospa vaan pidetään mielessä, että ei hankkisi enää yhtään turhaa tavaraa.

Slovenian tuulia

2011-06-04T21:11:00.000+03:00

En missään tapauksessa jaksa käydä kerralla läpi reissun reissun reilua tuhatta kuvaa, mutta jos laitan silloin tällöin muutamia maistiaiskuvia. Olkaa hyvä!

Skofja Lokan keskustasta:

Linnan johtavalta tieltä:

Mehiläispesiä:

Komia linna (Grad Predjama):

Komia ötökkä:

Skofja Lokan vanhaa kaupunkia:

Tuhlattu päivä

2011-06-04T20:57:00.000+03:00

Aamulla söin pienen kulhollisen spelttipuuroa ja luin lehteä. Sitten ihan yllättäen keksin lähteä lenkille. Sitä ei olekaan aikoihin tapahtunut. Olipa mukava hölkkäillä pitkin lähikatuja aikaisin aamulla, kun liikkeellä oli vasta muutama koiran kuljettaja sekä juhlapukuinen teini. Hyvissä ajoin olivat lähteneet koulun juhliin.

Ja tänään on viimein aloitettu palstalla myllääminen! Laitettiin useita rivejä porkkanaa, kelta-, puna- ja hopeasipulia, retiisiä ja ruiskaunokkeja. Olipa aivan ihanaa myllätä pellolla.

Anopin luona oli pihalla kovasti ihailtavaa. Muun muassa huumaavat omenapuut. Siellä käytiin eilen. Mukaan saatiin myös vähän siemenperunoita, joita ei siis vielä ehditty tänään laittaa maahan.

Makkara/salaattilounas syötiin pihalla grillin ääressä siskon, lasten ja vanhempieni kanssa. Ja ruoan kruunasi mokkapalan, nam. Ja kun vielä ruoan päälle luin jonkin aikaa kemiaa (maanantaina olisi vielä yksi tentti), niin iltapäivällä olin ihan poikki eikä huvittanut enää mikään. Askartelin yhden kortin ja menin siskon luokse katsomaan Shrek kakkosen. Ja lojuin vaan iltaan asti. Eli hyvin tuhlattu päivä!

Tuliaisia ja kastiketta

2011-06-02T13:27:00.000+03:00

Matkalaukkukin palasi matkalta kotiin. Finnairin tiedotus laittoman lakon tiimoilta oli ala-arvoista. Olen kyllä saanut useita sähköposteja, joissa mainostetaan lentoja sinne ja takaisin, toiselle puolelle maailmaa ja naapuriin, mutta en minkäänlaista tietoa siitä, että milloin laukkuja voisi odotella. Niitä olisi ollut kivempi odotella, jos olisi saanut edes JONKINLAISEN yhteydenoton. Finnairilla kuitenkin on meidänkin perheestä kolme spostiosoitetta ja pari kännykkänumeroa. Massaviestien lähettäminen tietyn lennon porukalle onnistuu ilmeisen helposti. Idiootit.

Eilen illalla sitten joku kundi soitti kymmenen aikaa, että hän on vartin päästä ovella, olenko kotona ottamassa vastaan laukkuja. No, olinhan minä. Tänään on sitten pyykkikone hurrannu. Siskon lapset saivat aamupalan jälkeen tuliaiskarkkeja. (Aamun lohkaisu neljävuotiaalta: "Minä haluan kotiin äidin luokse. Minä haluan katsoa telkkaria." Ilmeisesti ei telkkaria avattu riittävän ripeästi tädin luona...) Itselleni toin myös tuliaisia. Tai se on oikeastaan verhottu siihen, että meidän luona käyvät lapset voivat leikkiä niillä, mutta enhän minä niitä kovin pienille lapsille anna. Tällainen rakennettiin lasten kanssa:

Tuollaisista leluista tykkään ihan älyttömästi. Täysin kierrätetty/kierrätettävää, monipuolinen, hauska, kiinnostava. Kannattaa pistää mieleen, Kidsonroof. Minulla on siis tuo Totem Nature -setti.

Hyvästä ruoasta kannattaa aina puhua. En ole oikein kastikemestari. En vaan osaa tehdä niitä. Tosin, kun aloin seurata hesarin kastikekoulua, niin ensimmäinen ohje oli pitää luita uunissa jotain noin kuusi päivää. Että ei mitään pikaruokaa. Mutta kai kohtuullinen kastikkeen voisi tehdä ihan spontaanistikin jostain aineksista. Vinkkejä kastikkeen tekoon otetaan mieluusti vastaan!

Mutta tällaisen tein tänään ja oli ihan onnistunut, vaikka jääkaapista puuttui yhtä ja toista, ja miehen piti juosta siskon kaapilla käymään. :D

Paistoin siis pannulla possun ulkofileepihvit ja siirsin syrjään. Sitten pannulle vaan lisää öljyä, valko- ja punasipulia. Sitten kermantapaista, vähän vaaleaa maizenaa, garam masala -mausteseosta, vähän suolaa, vihreää currytahnaa. Ihan lopuksi leipäjuustoa niin, että ehti just lämmetä mukavasti. Nälkä lähti!

Matkalta kotiin

2011-05-29T21:57:00.000+03:00

Perjantaina palattiin lomamatkalta kotiin. Oli aivan ihanaa. Slovenia on hurjan mukava maa matkailla. Siellä on kaikkea: luontoa (tippukiviluolia, metsiä, vuoria, turkooseja järviä, vesiputouksia), vanhoja keskieurooppalaisia taloja ja kaupunkeja, mahdollisuus vähän shoppailla, (vaikka ei kauhean halpaa olekaan) ja sitten vielä meren rantaa ja välimeren tunnelmaa.

Tärkeä osa minun lomiani on syödä hyvin. Alla esimerkki.

Ainoa miinuspuoli retkessämme oli se, että emme ole vieläkään saaneet matkalaukkuja. Tyypit menivät lakkoon juuri silloin, kun olimme laskeutumassa. Kapteeni kertoi laskun jälkeen parilla sanalla, että näin on käynyt ja sanoi, että tuloaulasta saamme lisätietoa. Olimme tunnin tuloaulassa ja ainoa kuulutus tai muu tiedonanto oli se, että hihnalle 21 tulee nyt Reykjavikin laukkuja. Ei muuta, ei mitään muuta.

Eihän niissä matkalaukuissa mitään kovin tärkeää ole. Mies kävi kalsarikaupassa jo lauantaina, minä haaveilin, että olisin saanut meikkiä naamaan huomenna töihin. Pitää ilmeisesti mennä ilman, tunnistavatkohan työkaverit. :P

Askartelutila

2011-05-18T18:41:00.000+03:00

Nyt olen törmännyt monessa blogissa siihen, että esitellään toinen toistaan hienompia askartelutiloja. Tässä on minun:

Kevät kääntyy pian kesään

2011-05-15T15:20:00.000+03:00

Ja vielä uusin kortti: nelivuotiaalle sukulaistytölle.